NUORISOSEURATOIMINTAA

          




Suomen mieli oli kauan ollut Ruotsin hallinnon ja kielivallan alla. Oma kieli oli kuitenkin säilynyt ja Mikael Agricolasta alkaen kirjallisenakin kehittynyt. Merikaarrossa näkyy säilyneissä kirjakopioissa ja yksityisissä asiakirjoissa kansanmiesten tuottamaa suomenkieltä vuoden 1760 jälkeen. Kirjoitus oli alkuun n.s. puolipränttiä, käytettiin kirjoista opittuja kirjainmuotoja. Venäjän valtaan siirryttäessä 1809 ruotsin ote kirposi ja kylässä ilmeni laaja kirjoitustaito, laadittiin naapureille yksityisiä asiakirjoja suomeksi.

Kirjataitoa pyrittiin lisäämään jo ennen kansakoulujen perustamista. Kun Vähäänkyröön 1855 päätettiin perustaa kansakoulu ja mm Merikaartoon pikkukoulu samana vuonna, oli lastenopetus hyvällä alulla. Kirkollisesta opetuksesta huolimatta oli aikuisillakin puutteita lukutaidossa. Heitä varten perustettiin pitäjään n. 1850 sunnuntaikoulu, joka kuitenkin ehti toimia vain vähän aikaan. Vaasan palon jälkeen kouluhuone siirrettiin kaupungin asuntopulaa helpottamaan. Koulun jatkosta ei ole tietoa.

1800-luvulla koko maassa nousi kansallismieli, joka sai monenlaisia ilmenemismuotoja. Saatiin oma raha ja postimerkki, kirjallisuus nousi, perustettiin kirjastoja, kansakouluja ja seminaari. Isänmaallisuus yhdisti kaikkia kansalaispiirejä, sitä enemmän, mitä enemmän tsaarinvalta lisäsi venäläistämispyrkimyksiään. Kirjo näkyy Suuren Adressin allekirjoituksissa ja Nuorisoseurain jäsenlistoissa.

Sivistyksen levittämiseksi, tapojen parantamiseksi ja kansallistunnon elävöittämiseksi perustettiin Kauhavalla 1881 maan ensimmäinen nuorisoseura ja maakuntaan pian muita. Käytännön toiminnassa opetettiin kokoustekniikkaa valitsemalla lähes kukin vuorollaan hallintotehtäviin, pidettiin kuukausittain kokouksia, toimitettiin seuralehteä, totuteltiin julkiseen esiintymiseen järjestämällä ohjelmallisia iltamia, joiden ohjelmassa oli puheita, esitelmiä, runoja, laulua ja runsaasti pikku näytelmiä. Liikunnallisella puolella oli urheilukilpailuja sekä ryhmävoimistelua naisille ja miehille.

Suurelle osalle nuorisosta tärkeintä oli huvitus rankan työn vastapainona ja yhteisöllisesti luvallinen tapa tavata muita nuoria yöjuoksukiellon sijaan. Tanssin osuus nuorisoseuroissa oli vähäinen, mutta jonkun verran sitä suvaittiin nurkkatanssien sijaan. Asiallinen ja aatteellinen opiskelu kuului ohjelmaan, kerhoissa suoritettiin tutkintoja eri teoksista ja opiskeltiin nuorisoseuramerkkiä varten. Keskusseura lähetti vuosittain edustajansa yhden illan neuvontatilaisuuksiin ja järjesti muuta kurssitoimintaa.

VÄHÄNKYRÖN NUORISOSEURA

Merikaarrossa ei ole ollut omaa nuorisoseuraa. Kesäisin tanssittiin Lahden perässä Savisilla olleella tanssilavalla, talvisin jossain riihessä tai luuvassa, useimmiten haitarin säestyksellä. Myös Lustisaaressa kosken alapuolella on kesäisin tanssittu. Nuorisoseuran tultua ovat merikaartolaiset voimallisesti osallistuneet nuorisoseuratoimintaan niin Järvenkylässä kuin Kiviniemelläkin.

Ensimmäinen yritys Nuorisoseuran perustamiseksi Vähäkyröön on tehty jo n. 1887. Tästä ei ole tallessa pöytäkirjoja eikä rekisterimerkintöjä. Ensimmäisessä toimintakertomuksessa on kirjattu, että ensi-innostuksen jälkeen oli uinahdettu seitsemäksi vuodeksi.

Vähäänkyröön oli 1892 perustettu vilkkaasti toimiva Isäntäyhdistys, johon liittyi mukaan runsaasti nuoriakin. Siitä virisi tarve perustaa nuorisotoimintaa varten oma seura. Ensiaskeleena nuorison kokoamiseksi järjestettiin syyskuun 2 päivänä kesäjuhla, jossa perustamiseen päätettiin ryhtyä ja valittiin sääntötoimikuntaan kappalainen Matti Tarkkanen, ylioppilaat N. Pispala ja J.Soini, nahkuri J.A. Åkerman ja maanviljelijät V. Salli ja Juho Ranta.

Seuran perustava kokous pidettiin sitten lokakuulla, sääntötoimikunnan sääntöehdotus hyväksyttiin ja sen mukaan seuran nimeksi Vähänkyrön nuorisoseura. Toiminta jaettiin alun perin kolmeen piiriin: Hiirikosken, Kirkonkylän ja Järvenpään piiriin. Ensimmäiseksi esimieheksi tuli ylioppilas N. Pispala.

Seuran ensimmäinen iltama pidettiin 4. tammikuuta 1895 Pyörnilässä ja se sai innostuneen vastaanoton. Läsnä olleen Frans Hakalan kuvauksen mukaan nuoriso poistui paikalta juhlallisesti kuin kirkosta. Toiminta lähti ripeästi käyntiin. Vapaaehtoinen keräys tuotti niin paljon varoja, että vuoden 1895 alusta voitiin avata kaksi lukutupaa ja hankkia niihin kirjoja 100 markalla ja 16 sanomalehteä.

Seuran toiminnalle suurena haittana oli oman huoneiston puute. Varoja sitä varten ruvettiin innolla keräämään. Kunta myönsi anomuksesta avustusta 500 mk. Vuonna 1897 kunnan alapäästä tuli paljon jäseniä kokoukseen. He valtasivat seuran johtopaikat ja käyttivät kunnan avustuksen talon pystyttämiseen Järvenkylään. Saarenpäästä saatiin kylmilleen jäänyt Karran talo ja Allan Valtarin tietämän mukaan hirret siirrettiin paikalle kökällä pääsiäislauantaina 1898 ja syksyllä talo oli valmis Jokivarsitien ja joen välissä nelisensataa metriä sillasta kirkolle päin. Paikka oli lähes tarkalleen siinä, missä vielä on kuivaaja. Talon myöhemmän palonkin nähnyt Leo Rinta kertoo talon olleen kohdakkain joen toisella puolen olleen Kuusiston talon kanssa.
Järvenkylän NS 1898-1929 Järvenkylässä ja Kiviniemen NS Torkkolan-Merikaarron välillä 1931 -

Talon paikka oli pitäjän kannalta auttamattomasti syrjäinen. Seuran vanhaa johtoa jäi tämä asia vaivaamaan. Pääsiäispäivänä 1901 kohtasi viisi heistä tienristillä ja siinä päätettiin perustaa uusi seura, jonka ensimmäinen kokous oli Hannukselassa toukokuun viidentenä. Kunnalle lähti taas anomus 500 markasta ja joulukuussa valittiin rakennustoimikunta, mukana rakennusmestari H. Myntti. Siinä oli 1902 valmistuneen Kyrölän alku.

Järvenkylässä talon tontti oli seuralla ilmeisesti vuokralla. Mm.1912 maksettiin maanvuokraa J. Uusitalolle, J. Oksaselle ja Nestori Vanhalalle. Tilitietojen mukaan taloon saatiin puhelin- ja sähköliittymät kaudella 1922-23. Lainapuhelin oli olut käytössä jo vuodesta 1913, jolloin J. Vanhalalle maksettiin puhelinpaalusta mk 2.75. Seura sai vuosittain hieman tuloa myös tonttimaan heinistä.

JÄRVENKYLÄN NUORISOSEURA

Kyrölän perustamisen jälkeen toiminta Järvenkylässä jatkui vanhan nuorisoseuran nimissä toiminta-alueenaan Merikaarto -Torkkola - Saarensivu ja Järvenkylä - Saarenpää - Mullola, kunnes vuonna 1906 jätettyyn vuosikertomukseen on kirjattu uusi nimi Vähänkyrön Järvenkylän NS, perustamisvuosi 1894. Säännöt vahvistettiin 1907 ja seura hyväksyttiin Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran jäseneksi 27.11.1908.
Kylmä Karrala Saarenpäästä nuorisoseuran talona Alku II - lehden kuvassa noin vuodelta 1907

Järvenkylän NS - talo paloi 30.3.1929 irtaimistoineen ja arkistoineen. Leo Rinta oli isänsä kyydissä, kun tämä keräsi kylältä maitoja. He huomasivat palon, ja isä pyyhälsi hätiin. Vastarannalla Leo Kuusisto myös näki palon.

Jo kuukausikokouksessa 16.4. pantiin uudissuunnitelma vauhtiin. Opettaja Selma Hokkanen, myöhempi Rantamäki, korosti toiminnan tärkeyttä, ajoi talon rakentamista ja esitti Kiviniemen mäkeä rakennuspaikaksi. Sieltä oli lahjatontti luvassa Juho Latvalalta. Mikko Uusitalo puolestaan lupasi, että talon sai rakentaa entiselle tontille hänen maalleen. Siellä oli kivijalka valmiina. Kokouksessa äänestyksen voitti Kiviniemen mäki. Samoin valittiin rakennustoimikunta, joka 12.10.29 hyväksyi Kosti Akkolan laatimat luonnospiirustukset. Saman tien häneltä tilattiin lopulliset piirustukset. Perustukset päätettiin kaivaa vielä samana syksynä.

Syksyllä 1930 päätettiin saattaa kivijalka ensi tilassa valmiiksi, hankkia aineet ja rakentajat omalta paikkakunnalta. Tammikuussa 1931 pidettiin urakkahuutokauppa, jolla rakentajaksi valittiin Nestori Kangasmäki hintaan 8500 mk. Samalla ostettiin puutavaraa huutotarjousten perusteella isolta joukolta isäntiä. Hirret sahattiin Kolkin sahalla, osa tuotiin pyöreänä tontille.

Urakan lopputarkastus oli jo 22.4.1931, tupaantuliaisjuhla pidettiin omassa talossa kesäkuun 21 päivänä ja talon vihkiäiset sekä vuosikokous syyskuun kuudentena. Ylevän ohjelman lisäksi jaettiin päiväjuhlassa nuorisoseuramerkkejä ja luovutettiin kiitoslahja hankkeessa ansioituneille Selma Hokkaselle, Kosti Akkolalle ja Nestor Westermarkille. Iltajuhlassa oli myös laaja ja ansiokas ohjelma näytelmineen.

KIVINIEMEN NUORISOSEURA

Taloton seura oli jatkanut vanhalla Järvenkylän nimellä. Enimmäkseen kokoonnuttiin Hakasen tyhjilleen jääneessä talossa Torkkolassa. Vähänkyrön Järvenkylän NS:n vuosikokouksessa 19.9.1931 Kiviniemellä, & 3, ehdotettiin seuran nimi "muutettavaksi paremmin tarkoitustaan vastaavaksi." Kokous päätti yksimielisesti muuttaa nimeksi entisillä säännöillä "Vähänkyrön Kiviniemen Nuorisoseura." Asiakirjat hyväksyttiin Patentti- ja rekisterihallituksessa täydennysten jälkeen. Näin jäsenistön mielestä vanha seura jatkoi toimintaansa uudessa paikassa uudella nimellä. Jostain häiriöstä johtuu, että edelleen hengissä olevan Kiviniemen Nuorisoseuran rekisteriotteen mukaan nimellä Kiviniemi ei ole historiaa. Perustamisvuosi on kuitenkin vanha 1894.

Valmistumassa oleva Järvenkylän Nuorisoseuran talo tupaantuliaispäivänä 21.6.1931. Talo vihittiin käyttöön 6.9.1931. Samana syksynä päätettiin nimeksi Vähäkyrön Kiviniemen Nuorisoseura.

 

Ajoittain vilkkaankin toiminnan jälkeen alkoi koulutuksen ja muun tarjonnan lisääntyessä nuorisoseuratoiminta hiipua. Keskusseura käynnisti vuonna 1959 Operaatio RAVISTELUN, jolla pyrittiin vauhdittamaan seuran aatteellista toimintaa ja samalla huolehtimaan rakennusten kunnossapidosta. Kiviniemen taloakin kunnostettiin ja toiminta vähäksi aikaa virkistyi.

Toivo Antila kutsui 1967 yleisen kokouksen todeten sitä avatessaan, että se ei ollut laillisesti koolle kutsuttu. Valittiin kuitenkin eri kyläkuntia edustava toimikunta suunnittelemaan jatkoa. Myöhempi laillinen kokous päätti remontoida talon kökkätyönä. Seuraavan kevään vuosikokouksessa talo päätettiin maalata. Kunnostustöistä päätettiin vielä seuraavankin vuoden kokouksessa. Sitten taas into sammui muutamaksi vuodeksi.

Vähänkyrön kunnan rakennuslautakunta antoi 1967 purkumääräyksen tälle tyhjillään ränsistyvälle talolle. Silloin päätettiin ryhtyä valmistelemaan talon myyntiä. Koolle laillisesti kutsuttu yleinen kokous päätti myydä talon ja laittaa lehtiin myynti-ilmoituksen. Ensimmäisen tarjouskierroksen jälkeen pyydettiin korkeimmilta tarjoajilta vielä tarkistettu tarjous. Viimeksi lailliseksi todetussa vuosikokouksessa 16.4.1974 valmisteltu kauppa hyväksyttiin, mutta seuran toimintaa päätettiin jatkaa muissa puitteissa. Kokouksen pöytäkirja luettiin paikalla ja hyväksyttiin.

Kaupasta saaduilla varoilla yritettiin ostaa Saarensivun koulun vierestä maa-alue liikuntapaikaksi. Hanke ei kuitenkaan toteutunut. Varojen käytöstä ja valvonnasta ei ole virallista tietoa. Tuskin on kokouksia pidetty ja tilejä hyväksytty.

SEURAN HALLINTO

Aivan Järvenkylän Nuorisoseuran alkuvuosista ja seuran perustajajäsenistä ei ole tietoa. Oheisesta luettelosta ilmenee suuri toimihenkilöitten vaihtuvuus. Se ei kuitenkaan johtunut vuoroperiaatteesta, vaan useimmiten uudet toimihenkilöt valittiin vaalilla jopa viidestä johtokunnan asettamasta ehdokkaasta. Täältä saatiin perusoppi monien paikallisten yhdistysten johtamiseen. ja toimintaan, mutta myös yhteiskunnallisiin tehtäviin..

 Eturivissä vasemmalta Frans Ellilä pj, Selma Hokkkanen siht., Linnea Sauso, Dagny Andersson, takarivissä vasemmalta Mauno Oksanen, Väinö Myntti, Eino Virta ja Mikko Mäkinen tai Eeti Heinonen, toinen puuttuu kuvasta, samoin Tyyne Salmi.

 


JÄSENET

Nousevan kansallistunteen ja luvallisen kanssakäymisen innostamina nuorisoseuraan liittyi nuorisoa kattavasti koko yhteiskunnasta. Näytelmäharrastus on myös kiinnostanut koko ajan isoa joukkoa, mutta arkistosta näkyy myös aito kiinnostus muuhun itsensä kehittämiseen. Osa jäsenistä oli kuitenkin mukana pelkästään tanssin houkuttelemana.

Jäsenistö näyttää olleen alkuun hyvin yhtenäinen. Suojeluskuntajärjestön ja Merikaarron työväenyhdistyksen perustamiset aiheuttivat omat laineensa. 1918 annetun vuosikertomuksen mukaan työväenyhdistys sai huomattavaa kannatusta nuorisoseuran jäsenistössä. Arvatenkin myös suojeluskuntaan liittyi nuorisoseuran jäseniä. Seuralla järjestettiin iltamia Suojeluskunnan hyväksi, ja Työväenyhdistykselle taloa annettiin vielä aseellisen selkkauksen jälkeenkin useaan kertaan iltamapaikaksi jopa ilman vuokraa.

Jäseniä seurassa on ollut keskimäärin sadan paikkeilla, joskus ilmoitetaan pari sataa, joskus tusinan verran. Suuri vaihtelu vuodesta toiseen selittyy sillä, että jäsenet kerättiin vuosittain, joten yleisen innostuksen lisäksi kerääjien tunnollisuus vaikutti asiaan. Kansalaissotaan osallistui 41 seuran jäsentä, punaisten puolella ei taistellut seuran jäseniä, suojeluskuntalasista ei ole lukumäärätietoa.

Vuoden 1918 vuosikertomuksesta ilmenee, että alussa oli kahnausta, mutta se näyttää menneen innokkaimpien yksilöiden nimiin, sillä työväenyhdistyksessä toimineita henkilöitä tai heidän lapsiaan oli jälkeenpäin Kiviniemen NS:n johto- ja toimikunnissa. Ehkä he olivat työväenliikkeen hajoamisen jälkeen lähinnä sosialidemokratian kannattajia.

Tunnetusti 1930-luku oli kiivasta aikaa. Myös Merikaarrossa on sattunut kiperiä tilanteita, jopa ruudinsavuisia. Kiviniemellä se ei pikaisesti lukien ole näkynyt Nuorisoseuran toiminnassa. Jatkosodan jälkeen on myös SKDL:n osasto pitänyt siellä iltaman, ehkä vain yhden. Asia näyttää aiheuttaneen sen verran keskustelua, että vähän myöhemmin päätettiin olla luovuttamatta taloa poliittisille järjestöille. Seuran jäseninä, johtokunnassa ja toimikunnissa on ollut ainakin sos.dem. puoluetta edustavia kunnanvaltuuston jäseniä.

TOIMINTA
Alempana oleva jäljenne työkauden 1917-1918 toiminnasta antaa hyvän yleiskuvan Kiviniemen nuorisoseuran toiminnasta yleensä, nousuineen ja laskuineen. Tässäkin näkyy voimakas näytelmäharrastus. Vuoden mittaan oli esitetty kahdeksan eri näytelmäkappaletta ja lisäksi lyhyempiä kuvaelmia. Aikojen kuluessa oli omistakin riveistä noussut myös ohjaajia.

KERTOMUS JÄRVENKYLÄN NUORISOSEURAN TOIMINNASTA V. 1917 - 1918

Voimakkaasti vaikuttivat viimme vuosien valtiolliset liikkeet nuorisoseuraelämään. Niinpä Järvenkylänkin nuorisoseurassa tuli lamaannusta, kun paikkakunnalle perustettiin Sosialidemokraattien yhristys, joka sai nuorisoseuran jäseniltä paljon kannatusta. Tällä vuodella yhdistyksellä oli kai aikomus kaapata paikallinen nuorisoseura työ, joka 24 vuotta on paikkakunnan nuorisoon kylvänyt eristyksen siementä. Joka kehittyi siihen määrään, että Joulukuun 9 päivänä eräs yhdistyksen toimihenkilö tuli hajottamaan nuorisoseuran kokousta. Waan tähän loppui tämän vasta syntyneen työväen-yhristyksen kaappaus hanke seuraa kohtaan, sillä Tammikuun lopulla puhkesi kapina Walkoisten ja Punaisten välillä, sillä Punaiset aikoivat aseilla ja Wenäläisen sotaväen avulla anastaa vallat käsiinsä.

Silloinkos vankat Nuorisoseuralaiset ja suojeluskunnat yhtyivät heitä vastaan ja taistelivat 3 kk. kestävän "Wapaus-soran" voittoon. Eipä ollut Järvenkylänkään nuorisoseura toimetonna osaa ottamatta tähän vapaus-sotaan, vaan 33 seuran jäsentä läksi vapaaehtoisesti punaryssiä vastaan aseellisesti taistelemaan, joista 3 uhrasi hengensä vapauden puolesta ja haavoittuneita 6. Sen ajan minkä miespuoliset jäsenet olivat rintamalla, eivät naisjäsenekkään olleet toimetonna, vaan laittoivat lämpimiä vaatteita rintamalla olijoille. Punaisten armeijassa ei seurasta ollut yhtään jäsentä.

Ryhtymättä nyt tässä yksityiskohtaisempaan selvittelyyn seuran toiminnasta, mainittakoon ainoastaan, että seura toiminnassaan on tahtonut panna enemmän painoa huvipuolelle, kun kasvattavalle puolelle. Tämä pyrintö onkin tarjonnut suuria vaikeuksia ja tulokset eivät ole kaikin puolin vastanneet torellista nuorisoseuratyötä. Pääsyy, joka on seuran ripeää edistystä estämässä, on johtavien voimien puute.

Tämä seura onkin tässä suhteessa orpolapsi, joka on jätetty omaan onneensa ja kuntonsa varaan elää, tai kuolla. Sillä puhumattakaan tietopuolisen sivistyksen saaneita ei seurassa ole toiminut, eikä vaikuttanut yhtään vakautunutta keski-ijän henkilöä, ei yhtään nuorisoseuratyöhön perehtynyttä, joka esitelmillä ja puheilla olisi voinut rakentamaan nuorisoon istuttaa vakavan itsekasvatustyön merkitystä.

Tosin on tänä vuonna Keskus-seuran toimesta täällä käynyt nuorisoseuratyötä seuraamassa W. E. Mäki. Mutta mitään pysyväisempiä jälkiä tämmöset tilapäiset esitelmät eivät tietysti voi jättää. Seuran kokouksien kasvattavaa merkitystä on ollut alentamassa tuo tavallinen arkuus, välinpitämättömyys ja haluttomuus puhevuorojen käyttämisessä, jonka tähde nämä kokoukset usein ovat muodostuneet tilaisuuksiksi, jotka eivät kaikin puolin ole tarkoitustaan täyttäneet, vaan ovat muorostuneet hyvin yksipuolisiksi.

Wapaan seurustelun ja vapaan esiintymisen kasvattavaa vaikutusta silmällä pitäen on toimittu muutamia niin kutsuttuja perheiltamia, joihin pääsy on ollut vapaata, vaan koska ne muuttuivat paljaiksi tanssi tilaisuuksiksi, niin ne lopetettiin. Liiallista tanssia on muuten rajotettu, viimmeiseksi sillä kokouksen päätöksellä, että tanssi lopetetaan kello 1 yöllä.

Lukuhalun elvyttämiseksi ei seuran kirjastoa ole lisätty, eikä korjattu, vaan on nidosten lukumäärä entinen 245. Sen rahallinen arvo noin 500 mk. Lainausten lukumäärä 127. Sitä paitsi on seuramme eri jäsenille tullut nuorison rientojen äänenkannattaja "Pyrkiä" 7 vuosikertaa, jota seura on avustanut 1,20 vuosikertaa kohti.

Seuramme on tänäkin niin kuin erellisinäkin vuosina toiminut urheilun eristämiseksi paikkakunnalla. Kesäjuhlan, sekä jäsenten väliset urheilukilpailut, joissa kilpailtiin kuulan työnnössä, vaudillisessa pituushypyssä ja juoksussa Palkintoina näissä kilpailuissa on jaettu Kirjallisuutta. Talviset kilpailut jäivät kapinan vuoksi pitämättä.

Seuran jäsenten luku on tänä vuonna ollut 39 mies- ja 43 naispuolista, yhteensä 82 jäsentä. Kun tarkastelemme seuramme toimintaa lukujen kannalta, tulemme siihen johtopäätökseen, että se on toiminut laimean puolisesti. Vuoren kuluessa on nimittäin seuralla ollut 7 yleistä kokousta, sitä paitsi joitain pienempiä johtokunnan kokouksia. Yleisöä iltamia 9, juhlia 1. Sitä paitsi on seurallamme ollut niin sanottuja Perhe- Rusetti- ja Tanssi-iltamia yhteensä 13. Eri näytelmäkappaleita on esitetty 8 ja joitain kuvaelmia. Tilintarkastajain lausunnon mukaan seuralla ollut tuloja 2568,14 mk ja menoja 1716,86 mk. Säästö ensi vuorelle 851,86.

Mitä vuorovaikutukseen muitten seurojen kanssa tulee, ei ole erityistä sanottavaa, sillä ei täällä ole ohjelmallisella iltamatervehdyksellä muut seurat käyneet, eikä tämä seura ole liijoin mualla käynyt. Toiminta vuoren kuluessa ovat seuran virkailijoina toimineet seuraavat henkilöt: Esimiehenä Yrjö Rinta, varaesimiehenä Kalle Aura. Kirjurina Agnes Vestermark, varakirjurina Fanni Jukkara. Johtokunnan jäseninä Wiljam Kaarto, Aili Wanhala, Toivo Karra, Olga Myntti, Martti Uusitalo, Minna Lalli ja Vilho Loukonen, rahastonhoitajana Kalle Aura. Kirjastonhoitajana Eliina Oksanen. Tilien tarkastajina Tuomas Solkela ja Johannes Talonen.

Seuran yhteydessä toiminut Raittius-osasto on toimihenkilöjen puutteessa kuollut, tai lakannut toimimasta. Samoin seuran käsinkirjoitettu seuralehti "Koe" on jäänyt ilmestymättä. Hyvän järjestyksen ylläpitämiseksi on seuralla oikeus johtokunnan harkinnan mukaan saattaa edesvastuuseen, tai erottaa jäsen seurasta määrä ajaksi. Järjestyksen valvojina ovat toiminet Juho Waali, Wilho Waali, Wiljam Kaarto ja Lennart Myntti

Seuran taloudellinen asemaa on tänä vuonna koitettu kunnostaa siten, että salin katto on laitettu ajanmukaiseen kuntoon, y.m. pienempiä korjauksia on tekeillä, vain kuin n.s. talolla ei tänä vuonna ole ollut vasituista talouden hoitajaa, eikä tilapäiset hoitajat aina ole huolehtineet tehtävistään, on talo joutunut paljoltaan avonaiseksi, josta on ollut seuraukset hyvin erilaatuisia ja n:s:n toimintaa masentamassa.

Muuten seurastamme sopii mainita, että seuramme iltama tilaisuuret ja elämä niissä on ollut jokseenkin siivoa ja rauhallista.
Wähäkyrö Syyskuun 7 p. 1918
Yrjö Rinta

 

Järvenkylän Nuorisoseura kokoontumiset toimikautena 1923 - 1924.

20.10.1923 Iltama Merikaarrosta. Ohjelmassa puhe J. Vaali, kertomus, lausuntaa ja näytelmä.
27.10.1923 Iltama Järvenkylästä. Ohjelma: Yhteislaulua, kertomus J. Vaali, lausuntaa A. Vanhala ja näytelmä "Kun rouva ei ole kotona"
02.12.1923 Kokous
15.12.1923 Iltama Merikaarrosta
29.12.1923 Vuokrailtama Järvenkylän pitokaluston hyväksi. Ohjelmassa kertomus, runo, laulua, murrejuttu ja kuva-arvoitus.
05.01.1924 Iltama Merikaarrosta, ohjelmassa kertomus, humoreski,, Eino Vaali, Näytelmä "Kultainen sydän".
13.01.1924 Iltama Järvenkylästä. Ohjelmassa kertomus, Siiri Kuusisto. Lausuntaa, Aili Vanhala. Kertomus, Yrjö Latvala, vuorokeskustelu ja kuvaelma.
26.01.1924 Iltama Merikaarrosta. Ohjelmassa näytelmä "Muuttohommissa" ja humoristinen lauluesitys.
02.02.1924 Iltama Merikaarrosta. Ohjelmassa puhe, Jussi Vaali. Kertomus, Maija Tupamäki. Leikillinen tosi esitys, Eino Vaali. Näytelmä "Vanhan Suuntalan sähkövalo".
16.02.1924 Vierailuiltama Kyrölästä. Ohjelmassa tervehdyspuhe Paavo Raukko, Lausuntaa Saima
Nurmiranta. Näytelmä "Savon sydämessä".
01.03.1924 Iltama Saarensivulta. Ohjelmassa kertomus, Lilja Heikkilä. Kaksinlaulua Minna Lall ja opettajatar Kauppila. Pilakuoro. Kuvaelma. Pukutanssi.
02.03.1924 Kokous
08.03.1924 Vuokrailtama Maalaisliiton paikallisosastolta. Ohjelmassa raittiusesitelmä, opettaja Nurmio. Lausuntaa Maalaisliiton puhj. M. Tarkkanen. Näytelmä "Kilpakosijat"
09.03.1924 Hiihtokilpailut. Iltama Järvenkylästä. Ohjelmassa kertomus, runoja, palkintojen jako. Näytelmä "Spiritistinen istunto".
22.03.1924 Iltama Merikaarrosta, Ohjelmassa kertomus Lauri Kiviranta. Yksinlaulua, Jussi Vaali. Näytelmä "Kasarmin pihalla".
05.04.1924 Iltama Saarensivulta. Ohjelmassa kertomus, Minna Lall. Kaksinlaulua opett. Palo ja Kauppila. Näytelmä "Toinen tai toinen nainen".
25.04.1924 Luentotilaisuus Maamiesseuran järjestämänä. Puhui Ojanperä ja Tuori.
26.04.1924 Iltama Järvenkylästä. Ohjelmassa kertomus, Siiri Kuusisto. Ripsaluoman pitämä puhe "Pohjolan kesäyö" , luki Elsa Salminen. Näytelmä "Suuntalan häät".
03.05.1924 Iltama Merikaarrosta. Ohj. Avauspuhe, Jussi Vaali. Runo, Lilja Antila. Yksinlaulua, Jussi Vaali, kanteleella säesti Lauri Kiviranta. Näytelmä "Lumimyrskyssä".
10.05.1924 Iltama Merikaarrosta. Ohj. Kertomus. Lilja Antila. Humoristinen kirjallinen esitys, Eino Vaali. Yksinlaulua Edla Ristimäki. Näytelmä "Kallen kosinta".
17.05.1924 Vuokrailtama, lauluyhtye Hiutaleet. Ohjelma: Kuorolaulua, Taiteilijatarina ja kaksi kuvaelmaa.
28.05.1924 Vuokrailtama, Kyrön Pojat. Ohj. Puhe, Martti Raukko. Kertomus. Lausuntaa ym.
09.06.1924 Kokous
14.06.1924 Iltama Merikaarrosta. Ohj. Kertomus. Näytelmä "Tätiväkeä", ym.
21.06.1924 Iltama Saarenpäästä. Ohj. Kertomuksia ja näytelmä "Suuria tuumia".
05.07.1924 Vuokrailtama Raittiuden Ritarit. Ohj. Raittiuspuhe, Latvala. Kertomus. Lausuntaa ja kaksi kuvaelmaa.
19.07.1924 Iltama Merikaarrosta. Ohj. Lausuntaa. Kertomus, Lauri Kiviranta. Näytelmä "Tohvelisankari".
09.08.1924 Vuokrailtama, Kyrön Aluepiiri. Ohj. Tervehdyspuhe, Hilma Lehtimäki. Kuorolaulua, Hiutaleet. Puhe, Paavo Raukko. Lausuntaa Hjalmar Salo. Näytelmä "Heinosen perhe kesälomalla", Isonkyrön Alapään Ns.
16.08.1924 Iltama Merikaarrosta. Ohj. Näytelmä "Emännätön talo". Ym.
17.08.1924 Kokous
23.08.1924 Vierailuiltama Laihian Alapään Ns. Ohj. Puhe, ylioppilas Halme. Lausuntaa, kertomus ja näytelmä "Herrastapoja oppimassa".
30.09.1924 Iltama Saarenpäästä. Ohj. Kertomus, Sylvi Rantala. Lausuntaa. Näytelmä "Mustasukkaiset".
09.09.1924 Urheilukilpailut. Juhlailtama. Ohj. Tervehdyspuhe Jussi Vaali. Kuorolaulua, Hiutaleet. Esitelmä, Mikko Aura. Lausuntaa, Saima Nurmiranta. Puhe, Paavo Raukko. Palkintojen jako. Kuvaelma. Näytelmä "Ihmekös tuo".
20.09.1924 Illanvietto jäsenille. Puhui Jussi Vaali. Laululeikkejä. Vapaa tarjoilu.
27.09.1924 Iltama Merikaarrosta. Ohj. Kertomus, Humoreski, Eino Vaali. Näytelmäkappale "Perintö".
28.09.1924 Vuosikokous.
   
  Jussi Vaali, esimies Aili Vanhala, kirjuri
   

Ohjelmistossa on aikain kuluessa ollut monia isojakin näytelmiä, kuten "Seitsemän veljestä", "Simola ja Mälli-Pekka", "Pitkäjärveläisiä", "Tukkijoella", "Särkelä Itte" , "Unelma Karjamajalla" y.m. Keskusseuran tai Kyrönmaan piirin järjestämiin näytelmäkilpailuihin on useasti osallistuttu.

Aika ajoin on järjestetty seurassa kyläkuntien välisiä näytelmäkilpailuja tai joku ryhmittymä haastanut toisen, näin esimerkiksi nuoriso haastoi seuran vanhemmat näyttelijät. Loppiaisena 1938 järjestettyihin kilpailuihin Merikaarrosta ilmoittautui kolme näytelmää. Kevätkaudelta 1951 on tiedossa tulokset: 1. Saarenpää, näytelmä Korpi herää, 2. Järvenkylä: Korpi nukkuu. 3.Merikaarto: Nokikolarin rakkaus, 4. Torkkola: Yllätysten päivä, 5. Saarensivu: Kolme pientä porsasta.

Näytelmä (1959)"Arvaapas uudestaan". Ohjannut Jalo Tuominen. Istumassa Risto Vanhala, Aulis Vestermark, Liisa Virtaniemi (=>Kotila) Raili Tuominen (=>Krook), Auli Laine (=>Berg), seisomassa Jalo Tuominen, Lauri Kuusisto, Katri Kiviranta (=>Haarala) ja Terttu Svens.
Näytelmä "Suutari Vilihunen". Ohjannut Olavi Uusitalo. Istumassa Rauno Vestermark, Sirkka Vuorinen (=>Haldin), Hellen Grims (=>Ahlmark), Mauri Korkeamäki,. Seisomassa Risto Vanhala, Erkki Kiviranta, Aulis Vestermark, Antero Kiviranta ja Olavi Uusitalo.
Näytelmä "Rantalassa". Ohjannut Väinö Alanen. Istumassa Anna-Liisa Leppänen (=>Niemi), Lauri Kuusisto, Helvi Rinta (=>Parkkari), Sanni Tuominen (=>Mustonen), Katri Eskelä (=>Vanhala), Oiva Myntti. Seisomassa Sisko Ketonen (=>Torkko), Seija Oksanen (=>Smeds), Terttu Tuominen (=>Krook), Pauli Talonen, Kalevi Niemi, Jouko Mäkinen, Veikko Rinta, Väinö Alanen. Takarivissä Aulis Vestermark, Lauri Saarinen, Erkki Koskiniemi, Risto Vanhala.
Näytelmä "Pitkäjärveläiset". Ohjannut Olavi Uusitalo. Istumassa Rauno Vestermark, Mirja Heinonen (=>Vanhala), Helvi Rinta (=>Parkkari), Osmo Virta. Seisomassa Olavi Uusitalo, Sinikka Turtiainen, Mauri Korkeamäki, Auli Myntti (=>Mantere), Raili Kauppi, Risto Vanhala, Seija Oksanen (=>Smeds), Väinö Vestermark, Saimi Vestermark (=>Smeds), Pertti Eskelä, Aulis Vestermark, Erkki Koskiniemi, Helli Oksanen (=>Moisio).
Näytelmä (1956 - 1957) "Keinumorsian". Ohjannut Jalo Tuominen. Henkilöt istumassa Lasse Jussila, Auli Laine (=>Berg), Terttu Svens ja Risto Vanhala. Seisomassa Kalevi Korkeamäki, Mauri Korkeamäki, Väinö Vestermark, Hellen Grims (=>Ahlmark), Lauri Kuusisto, Eila Parkkari, Aulis Vestermark, Veikko Korkeamäki, Keijo Oksanen, Jalo Tuominen ja Unto Uusitalo.
Näytelmä "Nokikolarin rakkaus". Ohjannut ?? 1952. Kuvassa Erkki Koskiniemi, Helli Oksanen (=>Moisio), Osmo Virta, Seija Oksanen (=>Smeds) ja Katri Eskelä (=>Vanhala).

KURSSIT

Näytelmiin saatiin usein vierailevia ohjaajia tai pidettiin näytelmäkursseja, jotka useimmiten kestivät kaksi viikkoa. Lopuksi saatettiin järjestää kahtena iltana iltama, kummankin ohjelmassa myös näytelmä. Kaarlo Kultalahti vieraili usein tällaisen kurssin ohjaajana, vuonna 1944 esitettiin näytelmät Kapituliherra ja Aino. Muita kurssinvetäjiä ovat olleet mm. Väinö Alanen, A. Vuolle, Heimo Turtola, H. Honkavaara ja Jussi Inkinen.

Keskusseura tuki nuorisoseurojen toimintaa järjestämällä yleensä vuosittain ohjauskiertueen, jolloin seuran joku ohjaajista kävi kussakin paikallisseurassa toteamassa toimintatilanteen ja innostamassa jatkoon. Samoin järjestettiin useimmiten viikon mittaisia iltakursseja keskusseuran ohjaajan johdolla. Ohessa erään kurssin pöytäkirjaa.

Viikon iltakurssit alkaen 17.5.1943 johtajana neiti Äystö


Pöytäkirja Kiviniemen Ns. iltakurssilta 20.5.1943. Saapuvilla oli 18 tyttöä j a 17 poikaa. Puheenjohtajana toimi Eila Kukko ja sihteerinä Elvi Koskela. Aluksi oli seuran varsinainen kuukausikokous. Tämän jälkeen seurasi illan ohjelma, joka oli seuraavan sisältöinen: Tervehdyspuheen piti Viola Kesti. Aira Sauso esitti lausuntaa. Kaksinlaulua esittivät Martta Holtti ja Helvi Laurila, tämän jälkeen seurasi Raili Karran luenta. Kurssin ohjaaja piti esitelmän alkoholista ja sen turmiollisesta vaikutuksesta. Keskusteltiin neuvojan raittiusasiasta laatimien kysymysten perusteella. Puheenvuoroja käytettiin 13. Edellisen illan pöytäkirjan luki Helvi Laurila.

Arvosteltiin illan ohjelma. Tervehdyspuhe oli hyvä kaikilla, vaikka loppuikin kohta alkuunsa. Aira Sauson lausunta oli hyvä ensikertalaiseksi. Kaksinlaulu oli myöskin kaunista, vaikka nauru sen pilasi. Laulut olivat kauniita, vaikka laulajat olisivat tarvinneet keppiä. Raili Karran luenta oli hyvä. Neuvojan esitelmä oli ehdottomasti kiitettävä. Puheenjohtaja toimi myös hyvin. Lopuksi laulettiin yhteisesti "Sillanpään marssilaulu". Ilta päätettiin parimarssilla.



Pöytäkirja Kiviniemen Ns. iltakurssilta 21.5.1943. Saapuvilla oli 19 tyttöä j a 10 poikaa. Puheenjohtajana toimi Aira Sauso ja sihteerinä Anni Louko.
Aluksi laulettiin "Vilppulan urhojen muistolle" Sitten seurasi illan ohjelma. Tervehdyspuheen piti Eero Hakola. Laulua esitti Viljo Sauso. Lausuntaa olisi ollut Irja Virralta, mutta häntä ei ollut saapuvilla. Pakina Lauri Kuusistolta. Vaasan Jaakoon juttuja Vilho Kestiltä, mutta häntäkään ei ollut saapuvilla.

Sitten arvosteltiin illan ohjelma. Tervehdyspuhe arvosteltiin oikein hyväksi, sillä siinä oli paljon hyviä ajatuksia. Laulu meni loistavasti, kun oli vanha tekijä laulamassa. Pakina arvosteltiin kiitettäväksi, hieman harvempaan olisi saanut lukea.

Sitten valittiin sunnuntain ohjelma. Laulua Eero Hakolalta. Vaasan Jaakoon juttuja Ethel Auralta. Kummitusjuttuja Viljo Sausolta. Taikoja Aili Antilalta. Jokaisella kurssilaisella pitäisi olla jokin hauska sananparsi. Viimeisenä seurasi tyttöjen ja poikain välinen tietokilpailu. Osanottajat olivat: Ethel Aura, Mirja Eskelä, Lilja Saarinen, Elvi Koskela, ja Eila Kukko, Viljo Sauso, Lauri Kuusisto, Pauli Karra, Pertti Eskelä ja Arvo Perho.

Jokaiselle tehtiin kolme kysymystä ja tytöt voittivat pojat saaden 12.5 pistettä, poikain saadessa 8 pistettä. Voittajille kohotettiin kolminkertainen eläköönhuuto.
Ohjelma lopetettiin laulamalla yleisesti "Taivas on sininen ja valkoinen". Lopuksi mentiin piirileikkiä.


NUORISOSEURAKERHOT

Hyvin tärkeitä ovat olleet Nuorisoseurakerhot, joissa opiskeltiin nuorisoseuramerkkiä varten. Oppikirjana on ollut Aukusti Ripsaluoman teos: Nuorisoseuratyön opas. Merkkivaatimuksiin kuului tietty määrä esiintymisiä eri tehtävissä, kirjoitelmat ja kotiseututyö. Hyväksytyn tutkinnon jälkeen osallistujille jaettiin nuorisoseuramerkit. Seuran historian ensimmäiset merkit jaettiin Kiviniemen Nuorisoseuran vihkiäisjuhlassa 6.9.1931. Osa merkinsaajista on mahdollisesti ollut mukana vuoden 1928-1929 nuorisoseurakerhossa.

 Kiviniemen vihkiäisjuhlassa 6.9.1931 luovutettiin Järvenkylän NS:n historian ensimmäiset nuorisoseuramerkit seuraaville: Aune Kangasmäki, Onni Kangasmäki, ToivoSaari, Frans Ellilä, Viivi Vallin, Väinö Myntti, Astrid Vestermark, Dagny Andersson, Fanni Kukko, Eino Mylläri ja Laila Piittari Ylipäästä. Osa heistä on ilmeisesti tässä nuorisoseurakurssin (1928-)1929 (-1930) kuvassa. Rakennuksen yksityiskohdat näyttävät sopivan Järvenkylän Nuorisoseuraan.

OPETTAJAT NUORISOSEURASSA

Kansakoulujen opettajisto on ollut useassa vaiheessa mukana seuran toiminnassa. Jo pikkukoulunopettaja Liisa Akkolan tiedetään olleen mukana näytelmissä vanhalla talolla Järvenkylässä, Merikaarron opettaja Fanny Rikman oli seuran ponteva puheenjohtaja, jopa niin, että osa vapaa-ajallaan osallistuvasta nuorisosta sai yliannoksen. Selma Rantamäki on jo ennen mainittu. Myös Merikaarron opettaja Kalevi Talvitie veti lähinnä liikuntatoimintaa Merikaarrossa, mutta myös Nuorisoseuran nimissä. Viimeksi vielä Erkki Sorila Saarensivun koululta johti liikuntapiiriä ja järjesti palloiluharjoituksia seuran salissa.

Kalevi Talvitien muistoja toiminnasta Kiviniemen nuorisoseuran puitteissa:

Nuorisoseuran alueella ei ollut juuri kulttuuritarjontaa, joten alkukankeuden jälkeen yleisöä riitti. Eräs hauska tapaus sattui; oli näytelmän väliaika ja lavasteiden vaihto. Kun soittajat olivat valmiina, oli yleisökin valmis siirtämään penkit syrjään ja tanssi alkoi. Kahvioon menijöitä riitti. Mutta sitten tuli sisään kaksi poliisia, vähän kysymysmerkkinä. Minä pomona selittämään lavasteiden vaihtotouhun sekä kysyin: eikö ole parempi, kun tanssitaan kuin että joukko menee pusikkoon ryypylle? Pyysin poliisit kahville ja tarjottavaahan oli, kun naiset olivat leiponeet. Kaikki meni hyvin ja ohjelma jatkui. Seuraus oli, että Kiviniemen iltamapäivänä poliisit tulivat hyvissä ajoin, sanoen, että on hyvää ohjelmaa.

Oman lukunsa ansaitsee koulun ja nuorisoseuran yheistyönä toiminut askartelukerho, toimenkuvana mm. kankaan painanta ja pöytälamppujen valmistus sekä siihen aikaan harvinainen pikkujoulu. Pienimuotoista lentopallon paukutustakin harrastettiin seuratalolla. Suurin innoituksen kohde oli jalkapallon lisäksi hiihto, jota varten pidettiin myös maastojuoksukisoja kunnon kohottamiseksi, Vähänkyrön halkihiihto ja nuorisoseurojen viestihiihdot.

Osanottajia riitti ja voi todeta sen tosiasian, että aina tarvitaan vetäjä. Minulla oli miellyttäviä hetkiä Kiviniemen Nuorisoseuran parissa, niitä aikoja on mukava muistella, niin kauan kunnes ne häipyvät iän mukana.

KIVINIEMI HIIPUU

Vuonna 2004 annetun yhdistysrekisteriotteen mukaan seuran nimenkirjoittajat ovat Erkki Lidman, Seppo Kukko ja Erkki Kiviranta, jotka on kirjattu yhdistysrekisteriin 1961. Myöhempiä valintoja ei ole rekisteröity.

Vuodelle 1962 valittiin puheenjohtajaksi Veikko Korkeamäki sekä seuralle tarpeelliset toimikunnat. Arkistonhoitajaksi valitun Helge Svennsin haltuun arkisto jäi ja on 2000-luvulla siirretty talteen Maakunta-arkistoon. Vuosikokouksen jälkeen seuran toiminnasta ei mainittuna vuonna ole muita arkistomerkintöjä. Seuraava vuosi on myös vailla merkintöjä.
Merikaarron Kenttäyhdistyksen papereista ilmenee, että kylässä Kiviniemen Nuorisoseuran hyväksi toimineet kaksi ompeluseuraa päätettiin lopettaa 24.4.1963, kun Kiviniemen toiminta ja remonttihaaveet katsottiin rauenneiksi. Toinen ompeluseura päätti luovuttaa 100 toinen 20 markkaa kalustolle sekä loput varat kenttäyhdistykselle. Arne Snickars valtuutettiin siirtämään rahat.

Vuonna 1964 pidettiin vuosikokous 22. heinäkuuta. Siinä kokouksessa valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Risto Kukko. Sen vuoden toiminnasta ei ole näkyvissä pöytä- ja tilikirjamerkintöjä. Mutta Risto Kukko kertoo vuoden -64 toiminnasta seuraava:

19.2.2007 Risto Kukko
Viimeinen valssi Kiviniemen nuorisoseuralla

Keväällä 1964 Merikaarrossa oli joukko poikia, joita kitaramusiikki oli ajan tavan mukaan ruvennut kiehtomaan. Pojat pyysivät minua mukaan ja asiat alkoivat rullata eteenpäin. Oivallinen harjoittelupaikka löytyi Kiviniemen Nuorisoseuralta. Soittoa harjoittelimme kuutena iltana viikossa ja paikalla oli runsas ja uskollinen kuulijakunta. Se oli nuorisotoimintaa parhaimmillaan näin jälkikäteen arvioiden.

Kun soittotaito alkoi edistyä, syntyi ajatus päästä esiintymään. Asia kehittyi niin että kutsuimme yleisen kokouksen koolle ja valitsimme kitaramusiikille suopeanjohtokunnan. Paikalla oli parikymmentä henkilöä ja kokous pidettiin asiallisesti. Kokouksen puheenjohtajana toimi Veikko Korkeamäki ja pöytäkirja on säilynyt jälkipolville. Johtokuntaan esimieheksi valittiin Risto Kukko, jäseniksi Tapio Välimaa, Timo Vanhala, Pauli Pihlaja, Asko Kleemola, Jussi Mäkynen, Gösta Krook, Paavo Kaarto ja Seppo Törvi

Tilauksia alkoikin pikkuhiljaa sadella ja lopputuloksena lienee neljät tai viidet tanssit. Lipun hinnat olivat murto-osa normaaleista tanssilipuista ja se houkutteli paikalle kohtuullisen määrän hauskanpitäjiä. Parhaimmillaan oli väkeä yli sata henkeä mutta ei kahta sataa. Kerran veroliput loppuivat kesken ja poliisit tulivat tarkastuskierrokselle. Asiasta sovittiin niin että vastaava määrä lippuja revitään jälkikäteen.

Asiat sujuivat mutkattomasti kun johtokunnasta puolet koostui orkesterin jäsenistä. Asioista sovittiin harjoitusten lomassa, yhtään virallista johtokunnan kokousta ei pidetty. Jatkoimme operaatio "Ravistelua " korjaamalla välttämättömät paikat kuntoon. Mm. jakorasiat jotka oli impukalla ammuttu hajalle. Yksi merkittävimmistä korjauskohteista oli ulko-ovien paikalleen asennus. Kalevi Eskelän valmistamat pariovet löytyivät maalamattomina eteisen nurkasta.

Kun lehdissä alkoi näkyä Kiviniemen tanssi-ilmoituksia heräsi Tekijänoikeustoimisto. Se vaati myös aikaisempia rästejä hoidettavaksi. Veljeni Seppo joka oli tuttu kyseisen ongelman kanssa, antoi oivalliset neuvot vastineen laadintaan ja niin lasku jäi viimeiseksi ns:n historiassa. Laatimani vastine oli suurin piirtein seuraavanlainen.

"Soitamme lähinnä kansanmusiikkia, omia sävellyksiä ja sovituksia, kehotamme Teostoa lähettämään tarkkailijan seuraavaan tilaisuuteemme, mikäli hän tunnistaa jonkun kappaleen toisen säveltämäksi, suoritamme maksun". Ei tullut tarkkailijaa, eikä seuraavaa maksukehotusta.

Vähänkyrön kunnan sähkölaitos lähetti kolme laskua ja uhkasi katkaista sähkön jos laskuja ei makseta. Maksoin heti pienimmän laskun pois ja yllätykseksemme saimme kuulla että loput oli annettu anteeksi!

Kiviniemen viimeiset tassit järjestettiin syksyllä 1964. Ns. Kyrölässä oli tanssit samana iltana heikolla menestyksellä. Into loppui kun orkesterimme alkoi saada yhä useammin tilauksia menestyviltä tanssinjärjestäjiltä. Puffetin pidosta voisi tehdä oman juttunsa, siinä keskeisessä roolissa toimi Eino Koivisto.............

Vuodet 1965 ja 1966 olivat hiljaisia. Sitten vanha kunnallis-ja nuorisoseuramies Toivo Antila puuttui asiaan, kutsui ensin koolle epävirallisen kokouksen toimintaa alkuunpanemaan. Antila valittiin puheenjohtajaksi ja opettaja Erkki Sorila sihteeriksi. Toiminta oli lähinnä palloilua Erkki Sorilan ohjauksessa. Tilan laajentamiseksi seuratalon näyttämön lattia laskettiin salin tasolle. Jossain vaiheessa tiedetään järjestetyn bingoakin, mutta siitä ei ole selvempää tietoa. Palloilijat saavuttivat pokaaleitakin. Tapani Myntti tiesi, että ne olisi myöhemmin siirretty kunnantalolle.

Ritva Sorilan kertomaa:

En kyllä paljonkaan muista muuta kuin, että Kiviniemi oli tosi huonossa kunnossa, ilman ikkunoita ja ovia. Seinät olivat hyvät hirsiseinät ja Erkin kanssa sitä katsellessa meille nuorisoseuraihmisinä tuli paha mieli ja ehkä vähän niin, että tarttis tehdä jotakin. Joitain kokouksia asian tiimoilta pidettiin koululla ja seuraa aloiteltiin siivota ja korjata jo meidän ollessa siellä (1966-1976) Erkki oli paremminkin mukana kun minä taas hoitelin lapsia ja toimin Vähänkyrön Naisvoimistelijoissa. Kahvia taisin kokousväelle keittää ja olla äänessä. Eipä minusta tämän enemmän apua.

VIIME PONNISTUS JA LUOVUTUS

Yrityksiä tehtiin talon kunnostamiseksi. Sitten tuli kunnan ympäristölautakunnalta määräys, että talo oli korjattava tai purettava. Syksyllä 1973 tehtiin päätös talon ja tontin myymisestä, Tarjousten ja jälkihuutokaupan jälkeen seuran vuosikokous 16.4.1974 päätti myydä talon Paavo Valtarille. Rekisteröidyt nimenkirjoittajat olivat kaikki elossa, mutta kokouksessa valittiin uudet nimenkirjoitajat, joiden allekirjoituksin, valintaa rekisteröimättä, kauppa junailtiin laissa läpi. Talon kauppahinta 11200 silloista markkaa päätettiin sijoittaa pitkäaikaiselle tilille. Myöhemmin kehiteltiin tapoja varojen sijoittamiseksi, haaveiltiin mm. ostaa Postilta koulun vierestä maata urheilukentäksi. Sitten opettaja Sorila muutti pois 1976 ja toiminta taas halvaantui.

Samassa kokouksessa, jossa kiinteistön myynti hyväksyttiin, päätettiin myös jatkaa toimintaa muissa puitteissa. Niinpä valittiin johtokunta Tapani Myntti, Erkki Sorila, Vieno Ahola, Hilkka Vestermark, Sirkka-Liisa Rinta, Pauli Pihlaja, Jouko Latvala, Toivo Antila, Edvin Latvala, Kalevi Niemi, Eino Marttila ja Väinö Vestermark. Vuosikokous ei valinnut seuran puheenjohtajaa, kuten oli ollutkäytäntönä. Johtokunnan kokouksissa Tapani Myntti on usein valittu puheenjohtajaksi.

Vuoden 1974 vuosikokous jäi seuran toiminnan viimeiseksi. Valitun johtokunnan jäsenet ovat olleet tekemässä päätöksiä lopulliseen luopumiseen 1989 saakka. Järjestäytymiskokouksen jälkeen on tieto kolmesta johtokunnan kokouksesta, viimeisin 22.4.1989.

 

Tämä teksti on kopioitu Virve Antilan hallussaolevasta irtoarkilla olevasta pöytäkirjasta.

Kiviniemen Nuorisoseuran johtokunnan kokous 22.05.1989 Toivo Antilassa. Läsnä olivat: Edvin Latvala, Jouko Latvala, Väinö Vestermark, Toivo Antila, Vieno Ahola, Tapani Myntti ja Hilkka Vestermark.

?§ Päätettiin lopettaa Kiviniemen Nuorisoseuran rahasto ja lahjoittaa Saarensivun koulun oppilaiden käyttöön ja tarkoitukseen.

Kokouksen puolesta Hilkka Vestermark Tapani Myntti

Lähde: Saarensivun koulun johtokunnan pöytäkirjat. Ote pöytäkirjasta

Kokous 23.11.1989
Läsnä: Heikki Marttila, pj. Ulla Nyystilä, Keijo Oksanen
Marja-Liisa Leino, Eija Lammi

Muut asiat: Kokouksen aikana johtokunta sai vieraakseen Kiviniemen Nuorisoseuran johtokunnan edustajat. Kiviniemen Nuorisoseuran johtokunta on lopettamispäätöksen yhteydessä päättänyt antaa nuorisoseuran tilille jääneen rahasumman Saarensivun koulun oppilaiden käyttöön. Rahaa voidaan käyttää stipendi-, retki- ja vapaa-ajan tarkoituksiin.
Käyttötarkoituksesta voi tarkemmin päättää kulloinenkin johtokunta.

Luovutettu rahasumma ei näistä ilmene. Se oli ilmeisesti sama kuin pankin saldoilmoitus 22665.30 markkaa 19.5.1989. Viimeisten tilitapahtumien jälkeen 9.6.1978 pankin saldoilmoitus oli sama. Käytännössä seuran rahavarat menivät nollille lahjoituksen myötä, ja loppu onkin koulun johtokunnan asiaa. Koulunkin loputtua 1999 jäljellä olevia rahavaroja vartioi Virve Antilan johtama kolmihenkinen epävirallinen toimikunta.

Kiviniemen stipendirahaston varojen käyttö

Saarensivun ala-asteen lakkauttamisen yhteydessä pohdittiin Kiviniemen rahaston jatkumista ja varojen suuntaamista edelleen lasten ja nuorten käyttöön. Ala-asteen johtokunnan kokouksessa 18.5.1999 muutettiin Kiviniemen rahasto Kiviniemen stipendirahastoksi. Rahastoon valittiin kolme jäsentä (Järvenkylästä Kaisa Syri, Torkkolasta Anne Gråholm-Maartonen ja Saarensivulta Virve Antila - puheenjohtaja). Heidän tehtävänään on jakaa vuosittain kevätlukukauden loppuessa stipendejä Torkkolassa, Järvenkylässä ja Saarensivulla asuville Vähässäkyrössä peruskoulua käyville oppilaille seuraavasti: kuudesluokkalaisilla tytölle ja pojalle 100 mk (20€) ja yhdeksäsluokkalaiselle tytölle ja pojalle 200 mk (40€). Stipendit jaetaan koulumenestyksen perusteella opettajien valintojen mukaan. Koska ko. lapsia on nykyään Savilahden, Saarenpään ja Merikaarron kouluissa, jaetaan ala-asteen stipendit jokaiseen kouluun vertaamatta näiden koulujen oppilaita keskenään. Johtokunnan kokouksessa päätettiin myös luovuttaa 5000 mk avustusta Vaasan syöpäyhdistykselle lasten ja nuorten toimintaan.

Elokuun alussa 1999 Kiviniemen stipendirahaston tilin saldo oli 13569.00 mk. Vuoden 2001 loppuun mennessä rahaa oli kulunut 5000,00 mk Vaasan syöpäyhdistykselle, stipendeihin 700,00 mk, pankin kuluihin 12,00 mk, lähdeveroon 8,00 mk ja pankki oli maksanut korkoa 72,83 mk. Saldo tällöin 7921,83 mk ja euroiksi muutettuna 1332,36€, Vuosina 2002 - 2006 on stipendeihin mennyt 560,00€, kuluihin 10,00€, lähdeveroon 3,5€ ja pankki on maksanut korkoa 12,96@. Saldo vuoden 2006 lopussa 771,82€.

Stipendejä on tähän mennessä saanut viisitoista ala-asteen oppilasta ja kymmenen yläastelaista. Liitteenä stipendien saajien nimet vuosilta 2000 - 2006.

Vähäkyrö 18.02.2007
Kiviniemen stipendirahaston puolesta
Virve Antila

Stipendien saajat vuosina 2000 - 2006

Ala-asteiden oppilaat: Laura Louko, Heikki Rinta, Sini Virtanen, Marianne Lalli, Mauri Uusitalo, Riikka Perämäki, Perttu Eskelä, Julia Häkkinen, Jussi Maartonen, Esa Lahtinen, Nelli Vanhala, Lotta Syri, Johanna Maartonen, Mikko Ahola ja Ilkka Petäjistö.

Yläasteen oppilaat: Päivi Rinta, Jonna Pikkarainen, Johanna Valtari, Teemu Latvala, Laura Louko, Heikki Rinta, Sini Virtanen, Marianne Lalli, Riikka Perämäki ja Perttu Eskelä.


Osana Merikaarron kylähistorian keruuta ovat Risto Kiviranta ja Pauli Kukko tutkineet Kiviniemen Nuorisoseuran historiaa. Asiaintilan valjettua kypsyi ajatus seuran virallisesta purkautumisesta, kun viimeinen seuran tilitapahtuma on vuodelta 1978 ja silloisten varojen siirto koulun käyttöön on tapahtunut 1989.

Seuran entisiä puheenjohtajia ja hallituksen jäseniä kutsuttiin koolle ja he päättivät yksimielisesti panna purkamisprosessin alulle. Sitä varten kutsuttiin koolle vuosikokous 1.4.2007.
Vuosikokous määritteli eräitä toimivaltakysymyksiä, hyväksyi toimintakertomksen 16.4.1974 alkaen sekä tilit, ilman ainoata alkuperäistä kuittia, kokouspäivään asti. Vain se on varmana, että kaikki mitä oli ollut, oli lahjoitettu koululle. Niinpä nollatase hyväksyttiin ja vastuuvapaus myönnettiin yksimielisesti.

E-P:n Nuorisoseuralta saatiin 10.4.2007 päivätty lausunto, joka päättyi lopputuleman toteamiseen. Sääntöjen vaatima toinen kokous seuran purkautumisesta pidettiin. 15.4.2007. Purkautumisilmoitus jätettiin rekisteriviranomaisille 16.4.2007. Kun vielä saadaan ilmoitus, että seura on poistettu rekisteristä, on ansiokas seura, opin, sivistyksen ja virkistyksen antaja tehtävänsä täyttänyt.

Risto Kiviranta on käynyt läpi Järvenkylän - Kiviniemen nuorisoseuran säilyneen arkiston, osin skannannut, osin kirjoittaen kopioinut tilitietoja, pöytä- ja päiväkirjoja. Niitä pidetään halukkaitten saatavilla cd-levyillä. Tavoitetut alkuperäiset asiakirjat ja tallenteet on sijoitettu Vaasaan Maakunta-arkistoon, ja loppuvaiheessa syntynyt aineisto siirretään sinne.