|
Merikaarron kansakoulun aloituslupa.
(Asiakirja on Vähänkyrön kunnan arkistossa)
Keisarillisen Suomen Senaatin
Kirkollis-asiain Toimituskunnan
päätös Koulutoimen Ylihallituksen kirjelmässä
viime Toukokuun 13 päivällä tekemän esityksen
johdosta apulisän myönnyttämisestä yleisistä
varoista opettajattaren palkkaamiseksi siinä pojille ja
tytöille yhteisessä ylemmässä kansakoulussa,
jonka Wähänkyrön kunta on päättänyt
toimeen panna Merikarton kylässä, johon asiaan kuuluvat
kirjat osoittavat, muun muassa että koulu sijoitetaan omaan
rakennukseen, josta pohjapiirros on asiakirjoihin liitetty;
sekä että opettajattarelle on vakuutettu ei ainoastaan
tarpeelliset asuinhuoneet, kyökkineen ja ulkohuoneineen
sekä poltinpuut ja noin puolentoista tynnyrin-alaa peltomaata,
vaan sen lisäksi kaksisataa markkaa rahaa vuodessa (noin
850 euroa vuoden 2003 rahassa): Annettu Keisarillisen Suomen
Senaatin Kirkollis-asiain Toimituskunnassa, Helsingissä,
Kesäkuun 26 päivänä 1890.
Kirkollis-asiain Toimituskunta on ottanut tämän asian
tutkittavakseen ja tahtoo, nojautuen Toukokuun 11 päivänä
1866 annettuun armolliseen asetukseen kansakoulutoimen järjestämisestä,
tämän kautta säätää, että
opettajattaren palkkaamiseksi puheena-olevassa koulussa on Waltiosäätyjen
siihen tarkoitukseen myönnyttämistä varoista
maksettava kuudensadan (600) markan suuruinen apuraha vuosittain,
joka rahamäärä koulujohtokunnan tilauksella saadaan
nostaa Waasan läänin rahastosta vuosineljänneksittäin,
lukien ensimmäisestä päivästä sitä
kuuta, jona opettaminen koulussa on alkanut, ja sen jälkeen
niin kauan kun koulu asianmukaisesti voimassa pidetään.
Niin olkoon kaikkien asianomaisten noudatettavana.
Kirkollis-asiain
Toimituskunnan
v.t. Päällikkö, Senaattori Fr. Levche.
J. A. Norman
Päätös koskeva apulisän
myöntämistä ylemmälle kansakoululle Wähänkyrön
kunnan Merikarton kylässä.
|
Merikaarron kansakoulun ensimmäiset oppilaat vuonna
1890. Koulu aloitti toimintansa 1 päivä lokakuuta. (Asiakirja
on Vähänkyrön kunnan arkistossa)
| Nimi |
Syntymäaika |
Wanhempain nimi |
Wanhempain sääty |
Kylä |
| Tuomas Eskelä |
2.1.1880 WähäKyrö |
Liisa Eskelä |
Itsellinen |
Merikaarto |
| Johannes Salminen |
3.8.1879 Wähäkyrö |
Tuomas Salminen |
Itsellinen |
Merikaarto |
| Mikko Waali |
22.5.1879 Wähäkyrö |
Jaakko Waali |
Talollinen |
Merikaarto |
| Mikko Raukko |
22.3.1880 Wähäkyrö |
Mikko Raukko |
Torppari |
Merikaarto |
| Johannes Sauso |
8.12.1882 Wähäkyrö |
Herman Sauso |
Talollinen |
Merikaarto |
| Emil Wiljam Wirtanen |
27.8.1881 Wähäkyrö |
Liisa Wirtanen |
Itsellinen |
Merikaarto |
| Nestor Trasti |
17.3.1882 Wähäkyrö |
Simon Trasti |
Itsellinen |
Merikaarto |
| Juho Ellilä |
27.5.1881 Wähäkyrö |
Jaakko Ellilä |
Talollinen |
Merikaarto |
| Jaakko Arthur Rintala |
13.5.1880 Wähäkyrö |
Juha Rintala |
Talollinen |
Torkkola |
| Juha Ritari |
1.5.1881 Wähäkyrö |
Juha Ritari |
Itsellinen |
Merikaarto |
| Jaakko Ritari |
27.5.1879 Wähäkyrö |
Juha Ritari |
Itsellinen |
Merikaarto |
| Mikko Peltoniemi |
17.9.1878 Wähäkyrö |
Mikko Peltoniemi |
Itsellinen |
Merikaarto |
| Frans Theodos Sippola |
3.8.1878 Wähäkyrö |
Iisakki Sippola |
Talollinen |
Merikaarto |
| Mikko Seppälä |
12.10.1879 Wähäkyrö |
Mikko Seppälä |
Talollinen |
Merikaarto |
| Jaakko Kukko |
25.9.1877 Wähäkyrö |
Jaakko Kukko |
Talollinen |
Merikaarto |
| Tuomas Kukko |
27.12.1878 Wähäkyrö |
Mikko Kukko |
Talollinen |
Merikaarto |
| Iisakki Eerikki Sorvari |
29.2.1877 Wähäkyrö |
Iisakki Sorvari |
Talollinen |
Saarensivu |
| Otto Myntti |
10.6.1880 Wähäkyrö |
Jaakko Myntti |
Talollinen |
Järvenkylä |
| Mikko Uusitalo |
2.11.1878 Wähäkyrö |
Maija Uusitalo |
Talollinen |
Järvenkylä |
| Juha Vaali |
23.12.1880 Wähäkyrö |
Juha Vaali |
Itsellinen |
Merikaarto |
| Frans Eliel Eskeelä |
9.2.1882 Wähäkyrö |
Juha Eskeelä |
Talollinen |
Merikaarto |
| Juha Eskeelä |
21.4.1878 Wähäkyrö |
Juha Eskeelä |
Talollinen |
Merikaarto |
| Edvard Anttila |
5.7.1878 Wähäkyrö |
Jaakko Anttila |
Itsellinen |
Merikaarto |
| Adolf Anttila |
??.??.???? Wähäkyrö |
Jaakko Anttila |
Itsellinen |
Merikaarto |
| Mariia Kukko |
24.5.1880 Wähäkyrö |
Isak Kukko |
Torppari |
Merikaarto |
| Fredriika Backman |
18.4.1880 Wähäkyrö |
Mikko Backman |
Itsellinen |
Merikaarto |
| Sofiia Seppälä |
9.9.1879 Wähäkyrö |
Susanna Seppälä |
Itsellinen |
Merikaarto |
| Mariia Ladvala |
6.6.1882 Wähäkyrö |
Mariia Ladvala |
Talon omistaja |
Torkkola |
| Susanna Eliina Ladvala |
30.3.1878 Wähäkyrö |
Mariia Ladvala |
Talon omistaja |
Torkkola |
| Hilma Mariia Kaija |
4.7.1880 Wähäkyrö |
Tuomas Kaija |
Kauppias |
Merikaarto |
| Eliina Peltoniemi |
23.2.1881 Wähäkyrö |
Mikko Peltoniemi |
Itsellinen |
Merikaarto |
| Anna Liisa Sauso |
20.9.1880 Wähäkyrö |
Jaakko Sauso |
Talollinen |
Merikaarto |
| Susanna Lukkarla |
20.10.1878 Wähäkyrö |
Simo Lukkarla |
Talollinen |
Hyyriä |
| Frediika Ellilä |
25.2.1877 Wähäkyrö |
Jaakko Ellilä |
Talollinen |
Torkkola |
| Eliisa Wilhelmiina Ellilä |
20.9.1875 Wähäkyrö |
Herman Ellilä |
Talollinen |
Torkkola |
| Maria Aliina Salminen |
8.10.1881 Wähäkyrö |
Tuomas Salminen |
Itsellinen |
Merikaarto |
| Hilma Eliina Myntti |
14.9.1880 Wähäkyrö |
Tuomas Myntti |
Talollinen |
Järvenkylä |
| Mariia Safiina Mäenpää |
2.9.1878 Wähäkyrö |
Juha Mäenpää |
Talollinen |
Merikaarto |
| Aliina Eliisabeth Mäenpää |
4.12.1880 Wähäkyrö |
Juha Mäenpää |
Talollinen |
Merikaarto |
| Johanna Kesti |
21.7.1879 Wähäkyrö |
Juha Kesti |
Talollinen |
Saarensivu |
| Josefiina Kukko |
19.11.1875 Wähäkyrö |
Jaakko Kukko |
Talollinen |
Merikaarto |
| Hilma Trasti |
14.7.1879 Wähäkyrö |
Simo Trasti |
Itsellinen |
Merikaarto |
| Hilma Aliina Skarra |
5.3.1880 Wähäkyrö |
Sofiia Skarra |
Itsellinen |
Merikaarto |
| Beata Loviisa Knooka |
9.7.1878 Wähäkyrö |
Matti Knooka |
Talollinen |
Merikaarto |
| Kalle Backman |
27.7.1877 Wähäkyrö |
Mikki Backman |
Itsellinen |
Merikaarto |
| Mikki Wanhala |
25.3.1879 Wähäkyrö |
Juha Wanhala |
Talollinen |
Järvenkylä |
| Juha Lehtinen |
27.12.1879 Wähäkyrö |
Jaakko Lehtinen |
Itsellinen |
Merikaarto |
| Alma Frederiika Nordberg |
20.9.1880 Wähäkyrö |
Maria Nordberg |
Itsellinen |
Merikaarto |
| Johanna Nikko |
8.11.1879 Wähäkyrö |
Jaakko Nikko |
Talollinen |
Tapoila |
| Regiina Ellilä |
9.7.1877 Wähäkyrö |
Anna Ellilä |
? |
? |
Merikaarron lauttasilta ja sen puuttuminen vaikutti koululaisten elämään.
(Tiedot kerätty Vähänkyrön kunnan arkistossa olevista
Merikaarron koulun asiakirjoista)
Päiväkirja 4.11.1900 kertoo, että "J. Knooka, H.
Knooka, Senja Norberg ym. Poissa. Oli paljon vettä sillalla etteivät
useat oppilaat päässeet yli"
Pöytäkirja 25.2.1926: "Koska vanhaa lauttasiltaa ei tulla
enää panemaan joen ylikulkua varten, päätettiin
kunnanvaltuustolta pyytää 5520 markkaa 31 koululapsen kyytiä
ja majoitusta varten kelirikon ja sulan aikana".
Pöytäkirja 21.8.1926: "Oppilasten joen ylitse kulettaminen
päätettiin antaa huutokaupalla vähimmän vaativalle
maanantaina 23 päivä klo 7 ipp."
Pöytäkirja 14.4.1727: "Lasten joen ylikulku myytiin huutokaupalla
ja alimman tarjouksen teki T. Koskela 15 markkaa päivältä"
Alla kirjoitus: "Ylikuletuksen otan huolekseni. Tuomas Koskela".
Pöytäkirja 30.8.1927: "Lasten joen ylikulku myytiin huutokaupalla
ja alimman tarjouksen teki Hanni Levander 16 mk 50 p.".
Pöytäkirja 20.9.1927: "Koska Hanni Levander on luopunut
ylikuljetuksesta, hyväksytään lasten kuljetus Eino Kukolle
16 mk. 50 p. päivältä".
Pöytäkirja 26.8.1928: "Lasten joen ylikulku myytiin huutokaupalla
ja alimman tarjouksen teki Juho Ellilä 18 mk päivältä
joka hyväksyttiin"
Pöytäkirja 1.10.1900: Koska leipäin paistin uuni opettajan
kyökissä ei ensinkään täyttänyt tarkoitustaan,
vaan pysyi aina kylmänä, vaikka sitä miten lämmitettiin,
eivätkä leivät paistuneet, niin päätettiin,
ja kun sitä lähemmin tarkastettaessa havaittiin pellin olevan
rauskan, siihen päätettiin laittaa uusi pelli ja kutsua muurarin
tätä korjaamaan:
Merikaarron koulun opettajat:
Lagerström, Julia Matilda, vv. 1889 - 1891.
Myntti, Jaakko, kyläkoulunopettaja, va. 1891 - 1892.
Staudinger (Vaismaa), Johanna, vv. 1892 - 1898.
Perttilä, Johanna, va. 1898 - 1900.
Hyvärinen, Hanna Augusta, va. 1900 - 1902.
Pyhtilä, Fanny Sofia, vv. 1902 - 1909.
Jussila, myöhemmin Vaismaa, Hilda Josefina, vv. 1909 - 1920.
Hänellä sijaisena keväällä 1929 Jahkola, Alma
Aliina.
Peltoniemi, Fanny Matilda, vv. 1920 - 1921
Johtokunnan esimiehinä ovat toimineet:
Juha Eskelä, talollinen vv. 1890 - 1891 ja 1901 - 1902.
Jaakko Kukko, " vv. 1892 - 1895.
Herman Sauso, " vv. 1896 - 1897.
Tuomas Kaija, kauppias vv. 1898 - 1899.
Juho Karra, talollinen v. 1900.
Jaakko Törvi, " v. 1902.
Mikko Vaali " vv. 1908 - 1919.
Juho Vaali " vv. 1919 - 1920.
Kunnankokouksessa 1889 päätettiin Merikaarron koulun perustaminen.
Johtokuntaan valittiin:
Talolliset Juho Mäenpää, Juho Eskelä, Jaakko Kukko,
lautamies Iisakki Sippo, emäntä Maija Sauso ja neiti Mari
Malander Merikaarrosta ja Saarensivulta Juho Koski, Torkkolasta Jaakko
Posti ja Järvenkylästä Jaakko Myntti nuorempi. Nimismies
Niilo Kustaa Stolpe valtuutettiin olemaan mukana alkujärjestelyissä.
M. O. Karttunen Vähänkyrön koulut sivuilla 95 ja 96:
"1908 oli luovuttiin koulujen yhteisestä johtokunnasta ja
joka koululle oli valittu oma johtokunta. Ensimmäisessä kokouksessa
oli merkitty pöytäkirjan alkuun: Useita vuosia on koulumme
ollut lapsipuolen asemassa. Täältä metsäkylistä
kun on vaan pienin voimin otettu osaa koulujen yhteisiin kokouksiin.
Siispä lämpimin tuntein alkaa koulumme uusi johtokunta toimensa
koituvan koulunsa tosihyödyksi."
Näin on huomattava, että Merikaarto oli asukkaittensa mielestä
silloin metsäkylä. Saman kirjan sivulla 109 mainitaan, että
kouluhallitus määräsi Merikaarron opettajan Fanny Pyhtilän
pitämään jatkokursseja koulullaan 100 tuntia ja siitä
oli palkkio 300 markkaa. Ennen oppivelvollisuuskoulua pidettiin Merikaarrossa
jatkokursseja 9 vuotena, 1908 - 1909, 1910 - 1912, 1914 - 1915.
Koulun opettajina ovat toimineet vuoden 1921 jälkeen:
1. opettajana:
Rikman, Fanny Maria vv. 1921 - 1923.
Frang, Toini Ilmi Elisabet " 1923 - 1924.
Martikainen, Hanna " 1924 - 1951, siirtyi eläkkeelle.
Ojanen Mauno, voim. yo. va. " 1951 - 1952.
Talvitie, Kalevi " 1952 - 1958.
2. opettajana:
Nurmiranta, Antti, vv. 1921 - 1922. Keväällä oli sijaisena
Soini, Reino Valdemar yo.
Nurmio, Matti " 1923 - 25. Virka lakkautettiin ja oli lakkautettuna
1925 - 1944
Elsa Kauppila ainakin vuonna 1923 (Oli myös Naisyhdistyksen tilintarkastajana
yhdessä Toini Frang'in kanssa, RK).
Mäenpää, Hilda Elviira, va. siirto-op. " 1944 -
1945.
Virka oli lakkautettuna 1945 - 1950.
Johansson (os. Aho) Ritva-Liisa yo. va. " 1950 - 1951.
Oksala Anna-Maija " 1951 - 1952.
Saarikoski, Eeva yo. va. " 1952 - 1953.
Tuomisto Anna-Liisa " 1953 - 1986
3. opettajana (alakoulunopettaja):
Vuoksela, Laimi Susanna vv. 1921 - 1922.
Miettinen, Hanna " 1922 - 1923.
Kauppila, Elsa Eliina " 1923 - 1924.
Huru, Anni Vilhelmiina " 1924 - 1951, siirtyi eläkkeelle.
Ojanen, Maija-Liisa, rouva va. " 1951 - 1953.
Talvitie, Lea, rouva va. " 1953 - 1957, kolmannen opettajan virka
lakkasi.
Johtokunnan puheenjohtajina ovat olleet:
Törvi, Tuomas vv. 1922 - 1928
Kaarto, Viljami " 1929 - 1930
Vallin, Rikhard " 1931 - 1938
Seppälä, Mikko " 1938 - 1940
Seppälä, Väinö " 1940 - 1951
Kukko, Eino " 1951 - 1960
Frans Ellilä " 1960 - 1962
Vilho Karila " 1962 - 1968
Reijo Seppälä " 1968 - 1969
Lauri Saarinen " 1969 - 1972
Erkki Kytönen " 1973 - 1980
Salme Syri " 1981 - 1988
Helena Rinkineva " 1989 - 1992
Reino Kiviranta " 1993 - 1996
Markku Lehtimäki " 1997 - 1198
Seppo Haukilahti " 1999 - 2000
Teija Kiviranta " 2001 - 2002
Minna Rintala " 2003 - 2004
Tapio Seppä " 2005 - 2006
Tanja Hakanen " 2006 -
Mm. 1933 oli vähävaraisille oppilaille voitu koulusta myöntää
voileipiä, maitoa ja kirjoja ilmaiseksi.
1937 viisi merikaartolaista oppilasta oli laitettu ruotsalaiseen kansakouluun.
Johtokunta totesi, että nämä kuuluvat suomalaiseen kouluun
ja päätyi jättämään asian yleiselle syyttäjälle,
kun suulliset ja kirjalliset kehotukset vanhemmille eivät johtaneet
tulokseen.
1941 kaksi koululaista oli laitettu ruotsalaiseen kouluun. Heidän
vanhemmilleen annettiin johtokunnan toimesta suullinen kehotus laittaa
oppilaat suomalaiseen kouluun ja se tuottikin tulosta.
Koulun oppilas Aulis Honkanen hukkui heikkoihin jäihin 7.11.1945
Merikaarronkosken yläpuolella.
Opettajat:
1951 - 1952
Anna-Maija Oksala, Mauno Ojanen, Maija-Liisa Ojanen
1952 - 1953
Talvitie Kalevi, Maija-Liisa Ojanen, Eeva Saarikoski
1953 - 1954
Kalevi Talvitie, Lea Talvitie, Anna-Liisa Tuomisto. Tuntiopettajat Akseli
Harmaala ja M. Hautala
1954 - 1955
Kalevi Talvitie, Lea Talvitie, Anna-Liisa Tuomisto
1955 - 1956
Kalevi Talvitie, Lea Talvitie, Anna-Liisa Tuomisto
1956 - 1957
Kalevi Talvitie, Lea Talvitie, Anna-Liisa Tuomisto
1957 - 1958
Kalevi Talvitie, Anna-Liisa Tuomisto
1958 - 1959
Kalevi Talvitie 31.7 saakka, Anna-Liisa Tuomisto , Harri Takaneva 1.8.
- 31.12,
Harrin sijaisena kevätlukukaudella Mauri Kivimäki.
1959 - 1960
Anna-Liisa Tuomisto, Harri Takaneva
1960 - 1961
Anna-Liisa Tuomisto, Harri Takaneva
1961 - 1962
Anna-Liisa Tuomisto, Harri Takaneva 1.1. - 31.7, Raimo Havusela 1.8.
- 31.12
1962 - 1963
Raimo Havusela, Anna-Liisa Tuomisto, Tuomiston sijaisena 1.12 - 12.12.
rva Seija Havusela, 13.12 - 21.12 rva Marja-Liisa Rantamäki
1963 - 1964
Raimo Havusela virkavapaalla 1.9. - 21.12, Havuselan sijaisena yo. Raimo
Matias Hiiri, Anna-Liisa Tuomisto, Tuomiston sijaisena 1.1. - 31.5.
lt.op. Marja Annikki Lähdemäki
1964 - 1965
Raimo Havusela, Anna-Liisa Tuomisto, Pentti Juhani Kokko 1.9.-65=>
1965 - 1966
Havuselan sijaisena Erkki Järvinen 1.1 - 31. 5, Anna-Liisa Tuomisto,
Pentti Juhani Kokko 31.7 saakka, Raija Saarinen ruotsin kieli III -
IV luokille
1966 - 1967
Anna-Liisa Tuomisto, Pentti Juhani Kokko 1.1 - 31.7, Kaarle Myllyluoma
1.8. - 31.12, Raija Saarinen ruotsin kieli III - IV luokille, Pirkko
Salo VI luokka
1967 - 1968
Autio Martti 1.1. - 31.7, Antti Köykkäneva 1.8. - 31.12, Anna-Liisa
Tuomisto, Hely Irmeli Potka enlannin kieli
1968 - 1969
Antti Köykkäneva, Anna-Liisa Tuomisto, Juhani Pettersson englanninkieli
1969 - 1970
Antti Köykkäneva, Anna-Liisa Tuomisto
1970 - 1971
Antti Köykkäneva, Anna-Liisa Tuomisto
1971 - 1972
Antti Köykkäneva, Anna-Liisa Tuomisto
1972 - 1973
Antti Köykkäneva, Anna-Liisa Tuomisto, Hilda Toivola sijaisena
8 päivää.
1973 - 1974
Antti Köykkäneva, Anna-Liisa Tuomisto, Anja Välimäki,
kiertävä erityisopettaja.
1974 - 1975
Antti Köykkäneva, Anna-Liisa Tuomisto
1975 - 1976
Antti Köykkäneva, Anna-Liisa Tuomisto, Ritva Kukko. Ritvan
äitiysloman sijaisena 3.12.1975 - 2.7.1976 Laura Lintala.
1976 - 1977
Antti Köykkäneva, Anna-Liisa Tuomisto, Ritva Kukko Ritvan
äitiysloman sijaisena 7.2.1977 - 7.7.1977 Laura Lintala.
1977 - 1978
Antti Köykkäneva, Anna-Liisa Tuomisto, Ritva Kukko. Ritvan
äitiysloman sijaisena 16.8.1978 - 21.12.1978 Sirpa Koskela.
1978 - 1979
Antti Köykkäneva, Anna-Liisa Tuomisto, Ritva Kukko, Ritvan
sijaisena Sirpa Koskela. Salme Räyhäntausta.
1979 - 1980
Antti Köykkäneva, Liisa Tuomisto, Ritva Kukko, Ritvan sijaisena
Raija Niemi 14.11.1979 - 9.3.1980, Salme Räyhäntausta. Koulujen
yhteinen englannin opettaja Leena Nikula
Liisa Tuomiston aloitteesta oli järjestetty kylänraitin siivoustalkoot
samana keväänä ja siitä lähti onkin siivottu
joka kevät. Koulussa 93 oppilasta.
1980 - 1981
Antti Köykkäneva, Liisa Tuomisto, Ritva Kukko, Raija Sandberg
Merikaarron ala-asteen rakennus- ja saneeraustöitä on tehty
kunnan omana työnä. Antti Köykkäneva valittiin vuoden
merikaartolaiseksi.. 98 opilasta.
1981 - 1982
Antti Köykkäneva, Ritva Kukko, Ritvan äitiyslomansijaisena
Sirkka-Liisa Mäki 15.3. - 28.5.1982, Raija Sandberg, Liisa Tuomisto,
Matti Hahto.
1982 - 1983
Antti Köykkäneva, Ritva Kukko (sij. Sirkku Vainio-Hynnilä),
Raija Sandberg, Liisa Tuomisto, Timo Vainio-Hynnilä.
Merikaarron koulu voitti Vähänkyrön koulujen välisen
"Maitokannukisan". Keväällä jaettiin Merikaarron
ala-asteella kylätoimikunnan lahjoittamat "Hyvän käyttäytymisen"
-stipendit, lasten huomion kiinnittämiseksi tähän perin
tärkeään asiaan. Timo Vanhala oli vaivojansa ja vapaa-aikaansa
säästämättä opettamassa nykyaikaista tietoutta
elektroniikan alueelta. 121 oppilasta.
1983 - 1984
Antti Köykkäneva, Johanna Kojola, Raija Sandberg (sij, Annele
Sillanpää), Liisa Tuomisto, Timo Vainio-Hynnilä
21-31.5.-83 sijaisena Marita Grims. Liikuntasalihanke alkoi tänä
syksynä. Suuret tulvat Kyrönjoessa. 130 oppilasta.
Merikaarron koulu oppilaineen ja opettajineen esiintyy Vähänkyrön
Joulu 1984 nimisessä lehdessä.
1984 - 1985
Antti Köykkäneva, Ritva Kukko, Raija Sandberg, Liisa Tuomisto,
Timo Vainio-Hynnilä
Koululla on laajennettu ja rakennetaan edelleen liikuntasalin osalta.
123 oppilasta.
1985 - 1986
Antti Köykkäneva, Ritva Kukko, Martti Muurimäki, Raija
Sandberg, Liisa Tuomisto. Kouluavustaja Patrik Wester syyslukukaudella.
Jaana Ahola 8. - 17. -86 alkaen. Inkeri Virtanen 10.3. alkaen
Syksyllä valmistunut liikuntahalli on jo ollut kaksien SM-tasoisten
kisojen paikkana. Tyttöjen omana liikuntaharrastusmuotona perustettiin
liikuntaryhmä SABIZA. Se pääsi läänin taidetapahtuman
kautta valtakunnan loppuhuipentumaan. 123 oppilasta.
1986 - 1987
Antti Köykkäneva, Ritva Kukko, Matti Hahto, Raija Sandberg
(sijaisena Kristiina Kallio) Lea Seppälä, kerhonohjaaja Markku
Sandberg
Vaasa - Vähäkyrö tien kunnostus toi kevyenliikenteenväyliä
ja katuvalaistusta koulumatkoille. Neljä sotaveteraania olivat
käyneet koululla kertoilemassa kokemuksistaan 126 oppilasta.
1987 - 1988
Antti Köykkäneva, Ritva Kukko, Matti Hahto, Raija Sandberg
(sijaisena Jaana Loukola) Lea Seppälä, Kristiina Kallio, kouluavustajina
Satu Syri ja Aila-Mari Pajanen
Koululle saneerattiin asunnosta luokkatila, kun koulu sai kuudennen
opettajan. 130 oppilasta.
1988 - 1989
Antti Köykkäneva, Ritva Kukko-Itäniemi, Lea Seppälä,
Matti Hahto, Jyrki Itäniemi, Anne-Mari Viinamäki.
1989 - 1990
Köykkäneva Antti, koulunjohtaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Hahto Matti, luokanopettaja
Sandberg Raija, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
Viinamäki Anne-Marie, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
vs. Ikkelä-Koski Jarkko
Ollikainen Tuulia, kouluavustaja
Harjunpää Katja, kouluavustaja
Urus Lea ala-asteiden yhteinen erityisopettaja.
Rinkineva Helena, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 140
Merikaarron koulu vietti 100-vuotisjuhlaa.
1990 - 1991
Merikaarron koulu täytti satavuotta vuoden 1990 syksyllä.
100-vuotishistoriikin laati Salme Syri.
Köykkäneva Antti, koulunjohtaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
vs. Mäkiharju Ulla
Hahto Matti, luokanopettaja
Sandberg Raija, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Viinamäki Anne-Marie, luokanopettaja
vs. Halonen Satu
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
vs. Svenns Raija
Svenns Raija, tilapäinen tuntiopettaja
Rinkineva Helena, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 142
1991 - 1992
Köykkäneva Antti, koulunjohtaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
vs. Mäkiharju Ulla 1.8.-91 - 31.7.-92
Viinamäki Anne-Marie, luokanopettaja
Sandberg Raija, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
vs. Ikonen Toivo 13.8.-91 - 31.7.-92
Rintamäki Päivi, ala-asteiden yhteinen englannin opettaja
vs. Vesanto-Kallio Anne 13.8.-91 - 2.9.-91
vs. Kaskenviita Tuulikki 31.1.-92 - 30.6.-92
Rinkineva Helena, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 136
1992 - 1993
Köykkäneva Antti, koulunjohtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
Viinamäki Anne-Marie, luokanopettaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Sandberg Raija, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
vs. Ikonen Toivo 17.8.-92 - 5.6.-93
Rintamäki Päivi, ala-asteiden yhteinen englannin opettaja
vs. Munkki Marianne 14.9.-92 - 31.12.-92
Kiviranta Reino, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 134
1993 - 1994
Köykkäneva Antti, koulunjohtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
vs. Mäkiharju Ulla 16.8.-93 - 31.12.-93
Viinamäki Anne-Marie, luokanopettaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Ikonen Toivo, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
Rintamäki Päivi, ala-asteiden yhteinen englannin opettaja
Kiviranta Reino, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 130
1994 - 1995
Köykkäneva Antti, koulunjohtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
Viinamäki Anne-Marie, luokanopettaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Ikonen Toivo, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
Rintamäki Päivi, ala-asteiden yhteinen englannin opettaja
Kiviranta Reino, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 130
1995 - 1996
Köykkäneva Antti, koulunjohtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
vs. Taittonen Mikko 15.8.-94 - 15.5.-95
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
vs. Vainionpää Erja 2.1.-95 - 3.6.-95
Viinamäki Anne-Marie, luokanopettaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Ikonen Toivo, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
Rintamäki Päivi, ala-asteiden yhteinen englannin opettaja
Kiviranta Reino, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 123
1996 - 1997
Köykkäneva Antti, koulunjohtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
vs. Vainionpää Erja
Viinamäki Anne-Marie, luokanopettaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Välimäki Tuija, tuntiopetus / esiopetus
Ikonen Toivo, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
Lehtimäki Markku, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 132
1997 - 1998
Köykkäneva Antti, koulunjohtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
Viinamäki Anne-Marie, luokanopettaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Höglund Pia, tuntiopettaja / esiopetus
Ikonen Toivo, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
Rintamäki Päivi, ala-asteiden yhteinen englannin opettaja
Lehtimäki Markku, johtokunnan puheenjohtaja
142
1998 - 1999
Köykkäneva Antti, koulunjohtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
Viinamäki Anne-Marie, luokanopettaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Höglund Pia, tuntiopettaja / esiopetus
Ikonen Toivo, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
Rintamäki Päivi, ala-asteiden yhteinen englannin opettaja
Haukilahti Seppo, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 136
1999 - 2000
Köykkäneva Antti, koulunjohtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
Viinamäki Anne-Marie, luokanopettaja / varajohtaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Höglund Pia, tuntiopettaja / esiopetus
Ikonen Toivo, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
Rintamäki Päivi, ala-asteiden yhteinen englannin opettaja
Vennerholm Anne-Mari, kouluavustaja
Haukilahti Seppo, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 137
Koulun luokkatoimikunta teki historiaa. Se valmisti
Merikaarronkylän oman lehden nimeltä Merikaarto. Lehden pääkirjoituksessa
opettaja Antti Köykkäneva kirjoittaa:
|
Kalttulanmäellä toukokuun alussa 1999
Hyvät Lukijat!
Jo vuosia on eri yhteyksissä puhuttu tarpeesta tehdä
merikaartolaisille oma tiedotuslehti. Kun sitten luokkatoimikunta
innostui lehden teosta, kohtasivat tarve ja tekijät.
Tänään toukokuun alkupäivinä näyttää
siltä, että lehden tekeminen on hyvissä käsissä
ja että se valmistuu koulun loppuun mennessä. Lehden
tekeminen onnistui vain sillä, että löytyi henkilöitä,
jotka olivat valmiita tekemään töitä vapaa-aikanaan
ja että hankkeelle löytyi tarpeeksi taloudellisia
tukijoita.
Luokan puolesta haluan kiittää luokkatoimikuntaa ja
erikoisesti niitä, jotka uhrasivat vapaa-aikansa lehden
rakentamiseen. Kiitoksia myös teille, jotka rahallisesti
olette tukeneet lehden tekoa. Kiitokset myöskin ahkerille
avustajille, jotka juttuja kirjoittamalla tai muuta materiaalia
hankkimalla toteuttivat merikaartolaisten oman lehden.
Toivon lehdelle runsaasti käyttöä. Samalla toivoisin,
että uusi lehti ilmestyisi pian uudelleen. Perusainekset
lehden tekemiseen ovat nyt koossa.
Hyvää kesää 1999 merikaartolaiset!
Päätoimittaja Antti Köykkäneva.
Lehden Sisällysluettelo
Hyvät lukijat! Vanhoja murresanoja. Merikaarron historiaa.
Merikaarron uusjako. Kyrönmaan ensimmäinen kyläyhdistys
Merikaartoon. Merikaarron koulu. Martta Kiviranta - Merikaarron
vanhimpia asukkaita. Haanpää palvellut kyläläisiä
30 vuotta. Merikaarron kirjasto. Siltaranta - seurakunnan monitoimitilat.
Vähänkyrön kylien kehittämishanke. Oppilaat
kunnanjohtajan vieraina. Soittoniekkoja Merikaarrossa. Merikaarron
lämäri myötätuulessa. Entisöinti KS
Laitinen Tmi. Kotasen puutyö laajentaa kymmenettä
kertaa. "Merikaarto kuuron lapsen perheen silmin".
Aktiivinen merikaartolainen Matti Hakala. Vähänkyrön
Kisa ry. Vähäkyrö - Seura ry. Kyrönmaan
Mielenterveysomaiset ry. Kyrönmaan Opisto - kylillä
ja keskuksissa. Merikaarron Kyläkalusto. Merikaarto - Seura
ry. Jousiammuntaseura Ares ry. Vähänkyrön sotainvalidit
ry. Vähänkyrön invalidit ry. Suomen Punainen
Risti, Vähänkyrön osasto. Neljän Kylän
Piiri ry. Vähänkyrön 4H-Yhdistys ry. Vähänkyrön
Viesti ry. Yritykset, joita haluamme kiittää lehden
toteutumisessa. Yrityksiä aakkosjärjestyksessä.
Merikaartolaisia koskettavia yhdistyksiä.
|
2000 - 2001
Viinamäki Anne-Marie, koulun johtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
Uotila Turkka, luokanopettaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Vierola Päivi, tuntiopettaja/esiopetus
Ikonen Toivo, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
Rintamäki Päivi, ala-asteiden yhteinen englannin opettaja
Kiviranta Teija, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 127
2001 - 2002
Viinamäki Anne-Marie, koulun johtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
Uotila Turkka, luokanopettaja
Vierola Päivi, tuntiopettaja/esiopetus
Kiviranta Teija, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 131
2002 - 2003
Viinamäki Anne-Marie, koulun johtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
Uotila Turkka, luokanopettaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Vierola Päivi, tuntiopettaja/esiopetus
Ikonen Toivo, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
Rintala Minna, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 128
2003 - 2004
Viinamäki Anne-Marie, koulun johtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
vs. Ranta Toni-Mikael 13.1.-05 - 29.5.-04
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
vs. Mäkiharju Ulla 7.1.-04 - 30.6.-04
Uotila Turkka, luokanopettaja 1.8.-04 - 31.7.-05
Vierola Päivi, tuntiopettaja/esiopetus
Rintala Minna, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 122
2004 - 2005
Viinamäki Anne-Marie, koulun johtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
Uotila Turkka, luokanopettaja 1.8.-04 - 31.7.-05
Vierola Päivi, tuntiopettaja/esiopetus
Tapio Seppä , johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 126
Opettajat 2005-2006.
Viinamäki Anne-Marie, rehtori
Honkamaa Olavi, luokanopettaja, vararehtori
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
Salonperä Timo, luokanopettaja 1.8.-05 - 31.7.-06
Vierola Päivi, tuntiopettaja/esiopetus
Ikonen Toivo, erityisopetus
Sari Eskelä, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 126
Merikaarron koulun johtokunta 2005 - 2008 jäsen / varajäsen
Tapio Seppä, kevät-06-08 Tanja Hakanen/ Harri Lammi
Sari Eskelä, puheenjohtaja / Päivi Syrjälä
Seppo Mäkinen / Juha Valtari
Tarja Kaarto, varapuheenjohtaja / Raila Haikonen
Sami Mäenpää / Jouni Pajuluoma
Koululautakunnan edustaja Mikko Kangasniemi, kevät-06-08 Kai Kleemola
Esittelijä / pöytäkirjan pitäjä Anne-Marie
Viinamäki
Koulun oppilasmäärät eri vuosina ovat olleet:
1990=> 140 1991=> 142 1992=> 136 1993=> 134 1994=> 130
1995=> 130 1996=> 130
1997=> 132 1998=> 142 1999=> 136 2000=> 137 2001=> 127
2002=> 131 2003=> 128
2004=> 122 2005=> 126 2006=> 126
Vanhat kyläkoulut
/ Merikaarron kyläkoulut.
ALKUOPPI ENNEN OPPIVELVOLLISUUTTA
Merikaarto on kautta aikojen ollut virikerikkaassa ympäristössä.
asuttiin kielirajalla. Pitäjänkertomuksessa n. 1760 mainitaan,
että kansan kieli on suomi, mutta useat, etenkin miehet, ymmärtävät
ja puhuvat ruotsia. Maantie Korsholmasta pohjoiseen ja etelään
kulki Merikaarron ja Vähänkyrön kautta pohjoiseen 1900-luvulle
asti. Maakunnan väki kulki kylän ohi Korsholmaan, myöhemmin
vanhaan Vaasaan markkinoille. Useilla oli Merikaarrossa sukulaisia,
joiden luo tultiin yöpymään kaupunkimatkalla jo edellisenä
iltana. Mukana oli myös ruotsinkielisiä, joiden oli kuljettava
Ojaniemen sillan kautta.
Korsholman kartanon, Vaasan kaupungin ja myöhemmin Hovioikeuden
läheisyys lisäsi tietoa ja tiedonhalua. Ruotsinkielisiäkin
tavattiin jokisuulla ja Merenkurkun saaristossa kesäisillä
kalastusmatkoilla, jotka ulottuivat Mikkelinsaarille asti.
KIRKKO ALKUOPETTAJANA
Alun perin korkeampi opetus oli kirkon hoidossa ja tähtäsi
kirkollisen toimen hoitoon. Laajan kansan osalta kirkon kiinnostus tähtäsi
uskonnolliseen tietämykseen. Kun kansa kävi säännöllisesti
sunnuntaisin kirkossa ja vielä viikolla katekismussaarnoissa, voitiin
ulkoa osaamista lisätä lukemalla opinkappaleita yhteen ääneen.
Osaamista voitiin kuitenkin tehostaa lukutaidolla, jota Gezelius-piispat
alkoivat vaatia. Lukkarit valjastettiin lukutaidon opettajiksi ja tietty
taito tuli avioon vihkimisen ehdoksi. Vuonna 1854 määrättiin
silloinen lukkari Lidman antamaan opetusta kuudessa eri paikassa pitäjällä.
Alempi kouluopetus oli myöhemminkin pitkään kirkon hoivissa.
TAIDOT ENNEN KOULUA.
Ruotsin kieli virka- ja asiakirjakielenä varjosti suomenkielisen
rahvaan kirjallisia harrastuksia, mutta kun katekismusta oli opittu
lukemaan, syntyi monelle kaipuu lukea erilasia saarna- ja hartauskirjojakirjoja
ja oppia kirjoittamaankin n.s.puolipränttiä.. Monia kirjoja
ei ollut suomenkielellä painettuna saatavissa, joten Merikaarron
mystikoiksi kutsutut miehet hankkivat käännöksiä
ja käsin niitä kopioivat. Tästä 1700-luvun lopun
ja 1800-luvun alun liikkeestä on Merikaarron historiassa erillinen
kappale otsikolla Hiljaiset kirjamiehet. Vanhimmat käsin kopioidut
kirjat ja vanhimmat suomenkielellä kirjoitetut yksityiset asiakirjat
ovat 1760-luvulta. Valaisevaa on havaita muutos, joka tapahtui Suomen
Sodan jälkeen 1809. Merikaarrosta löytyi heti toistakymmentä
miestä, jotka pystyivät suomeksi kirjoittamaan naapureille
sopimuksia, testamentteja, kuitteja y.m. Jaakko Mikonpoika Kukko, s.
1800, kirjoitti molemmilla kielillä. Juuri kukaan ei vuoden 1830
jälkeen ylvästellyt kirjoittaneensa nimensä "omalla
kädellä".
|
|
|
|
Merikaarron koulujen sijainnit merkittynä
Merikaarron uusjaon pohjakarttaan vuodelta 1941
|
MERIKAARRON KYLÄKOULU
Vähäänkyröön päätettiin 1855 perustaa
kansakoulu, käytännössä yläkoulu. Saman vuoden
piispantarkastuksessa päätettiin pitäjään perustaa
kuusi kyläkoulua lukutaidon ja laskennon alkeiden opettamiseksi.
Yksi tällainen koulu sijoitettiin Merikaartoon.
Piipantarkastuksen jälkeen 1855 Merikaarron isännät
kyläkokouksessa käsittelivät lastenkoulun opettaja-asiaa
ja päätyivät esittämään opettajaksi Juha
Antinpoika Störviä. Mahdollisesti kirkkoherra hyväksyi
opettajan, sillä jo vuoteen 1857 päättyvässä
kirkonkirjassa hänen kohdallaan on merkintä "Koulumestari".
Hänestä on enemmän tietoa ja käsialanäyte Merikaarto-sivuston
artikkelissa "Merikaarron hiljaiset kirjamiehet".
|
|
Riippusilta on uusi 1929. Takana Osuuskauppa ja siitä
vasemmalle Juha Antinpojan koti Störvi. Edessä oikealta
Ilmi Mäenpää sekä opettajattaret Anni Huru
ja Hanna Martikainen.
|
Störvin opetuspaikasta ei ole mainintoja. Mahdollisesti hän
piti koulua kotonaan Störvissä, myöhemmässä
Kronholmissa (Suomalaisen talo Siltarannan luona, on suoraan vastassa
sillalta tullessa), jossa hänen hoitamansa kyläkirjastokin
oli. Tultuaan valituksi kyläkirjaston hoitajaksi Juha Störvi
kirjoitti sille peruskirjan, jossa perusteli kirjaston tarpeellisuutta
sivistyksen kohottajana mutta erityisesti uskon elävöittäjänä
ja tapojen siistijänä. Tekstistä päätellen
hän oli hyvin kirjoitustaitoinen mies.
Oppilailleen hän saattoi antaa tehtäväksi kopioida mystikkojen
tapaan uskonnollisia kirjoituksia, lähinnä legendoja. Näitä
on säilynyt Juha Vaalin ja Juha Matinpoika Störvin (sanottiin
Kittilän Janneksi) kirjoittamina. Tämä Juha oli Juha
Antinpojan sisaren poika naapuri-Törvistä. Juha Matinpojan
teksti Advokaatti Harbingtonista on Vähänkyrön kirjastossa.
Juha mainitaan 1880-luvun alussa kirkonkirjassa lastenopettajaksi.
JÄRJESTELYJÄ
Vuonna 1873 pitäjänkokous päätti perustaa pitäjään
12 koulua. Kyläkunnan tuli hankkia kouluhuone, ellei opettajalla
itsellään ollut. Opettajat, miehen tai naisen, otti kirkkoneuvosto.
Kullekin koululle tuli kolmihenkinen johtokunta. Lukuvuodessa tuli olla
kaksi lukukautta, 15.10 - 15.12 ja 15.1. - 1.5.
Vuonna 1885 päätettiin perustaa kaksi alhaisempaa kansakoulua,
toinen ylä- toinen alapäähän pitäjää.
Alapään koulun johtokuntaan nimettiin Merikaarrosta Juha Vaali.
M.O.Karttusen mukaan yläpään koulu siirrettiin Merikaartoon
1887. Kuri oli kiinteä, opetus uskonnollista. Työtä tehtiin
uutterasti, mutta oppimisen iloa oli vähän. Tämä
alempi koulu lakkautettiin 1890, kun Merikaartoon saatiin (ylä)kansakoulu.
Alkuopetus jäi taas vanhan kyläkoulun varaan. Karttusen mukaan
Merikaarrossa toimi myös ruotsinkielinen kyläkoulu.
MYNTTI-UPSEERI
Pitäjän alapään alhaisempi kansakoulu toimi osan
vuotta Merikaarrossa, osan vuotta Torkkolassa ja kolmannen jakson Järvenkylässä.
Opettajana oli Jaakko Myntti, entinen aliupseeri ja Uudentalon vävy-isäntä.
Muiden muassa Jaakko Kukko, s. 1877, oli hänen opissaan. Myntistä
hänen elinaikanaan tehdyn kuvauksen mukaan hän oli alkuopettajana
10 vuotta ennen Mullon koulussa aloittamistaan. (Seinäjoen kirjasto,
Tuomaalan kokoelma, kansanperinnettä Vähäkyröstä).
|
|
Vanha Mäkikukon talo, jossa Myntti opetti,
myöhemmin ruotsalainen koulu. |
|
|
Jaakko Iisakinpoika Myntti opetti Merikaartolaisia
n. 10 vuotta js sen jälkeen Mullon lapsia. |
|
|
Lauttasillalla vasemmalta opettajatar Fanny Rikberg,
hänen sisarensa, ruots. koulun opettajatar Alfhild Willing
seisomassa tynnyrillä sekä Rikbergien käly tyttärineen. |
Koulupaikkana Merikaarrossa oli ainakin osan aikaa Mäki-Kukon
tupa, jossa ruotsinkielinen kansakoulu toimi vuodesta 1911 alkaen. Tontilla
asuu nyt Erkki Karila. Koulu oli pienellä mäellä, jonne
talon asukkaat vetivät lehmille juottovettä joesta. Jaakko
Kukon koti, myöhempi Karila, oli samalla kohdalla joen rannassa.
Kouluhuoneen kalustus oli yksinkertainen. Seinällä ei olut
kelloa eikä sitä ollut opettajallakaan. Lapsista vanhimmat
pantiin opastamaan nuorimpia tavaamisessa.
Kerran oli joku isompi poika määrätty opettamaan Jaakolle
tavaamista. Aikansa tankattuaan annettua sivua pojat alkoivat selata
aapista tullen vanhan aapisen keskiaukeamalle. Vasemman sivun otsikosta
tavattiin: K-E-R-KER= T-O-TO=KERTO=T-A-U---= KERTOTAULU. Siirryttiin
oikealle sivulle ja tavattiin: Jii-Aa-Jaa= Koo- oo..-, " Täälähän
on Jaakoontaulu", sanoi silloin vanhempi. Takaa lähestynyt
opettaja kuuli sen, läimäytti poikaa poskelle ja sanoi: "Tuos
on sun tauluhus.." Sitten sai Jaakko korvapuustin saatesanoin:
"Ja täs on Jaakoon tauluhun."
Kerran taas Myntti sanoi: " Käy Jaska äireeltäs
kysymäs, mitä nyt on kello." Jaakko kävi, sai vastauksen
ja lähti juosten ylös läikkyneen veden jäädyttämää
mäkeä koko ajan hopottaen: "kohta lyää kakstoista,
kohta lyää kakstoista, kohta lyää kaks!.… ."
Hoku katkesi kesken sanan, kun jalka jäätikössä
lipsahti. Sitten hoku taas jatkui: "kohta lyää kaks,
kohta lyää kaks, koh.." Kun opettaja sen kuuli hän
sanoi: " Älä sä Jaska rupia mua narraamhan."
Todennäköinen rangaistus on jäänyt unhoon.
Kuri oli jämpti ja rottinkiraippa käytössä. Opettaja
alkoi ihmetellä, kun eräs poika kepistä saadessaan vain
hymyili. Kun kolme puseroa oli pojalta riisutttu, paljastui alta villapaita,
tai selvästi monikossa niitäkin. Riisumisoperaation jälkeen
alkoi pojassakin kurinpito tuntua.
ALKUOPETUS KANSAKOULUN AIKANA
Koulun tarpeellisuus oli ajan mittaan selvinnyt kaikille. Kun esitys
kansakoulun perustamisesta Merikaartoon tuli kunnassa esiin 1890, se
meni yksinkertaisella päätöksellä läpi. Alempi
koulu lakkautettiin samassa yhteydessä. Tavaamisen opetus jäi
taas vanhan kyläkoulun varaan.
Koulun paikka oli alituisesti ongelmana. Useat opettajat pitivät
koulua omassa tuvassaan tai jostain vuokrattiin kouluhuone. Vasituisen
kouluhuoneen pystyttäminenkin oli esillä tämän tästä.
Kyläkokouksen pöytäkirja 20.2.1895 paljastaa, että
rakentamisesta oli luovuttu ja hankkeeseen jo varatut 20 hirttä
myytiin Juho Liukolle hintaan 20 mk 40 penniä. 13.8.1896 jouduttiin
taas etsimään hyyrättävää tai ostettavaa
rakennusta. Ilmeisesti tällä kerralla Liisa Tullenberg otti
pitääkseen koulua omassa tuvassaan.
|
|
Liisa Alm, Sundell, Tullenberg tupansa edessä
n. 1910. Osa rakennuksesta on jo käytetty polttopuuksi. |
Vuonna 1896 Myntti aloitti opetuksen Mullolan koulussa ja vuodesta
1898 alkaen Merikaarrossa opetti Tullenperin Liisa, suutarin leski Liisa
Tuomaantytär Alm-Sundell-Tullenberg. Liisa oli käynyt esiseminaarin
ja opetti omassa tuvassaan, joka oli nykyisten Vennerholmien takana
mäessä kunnan vesijohtolinjalla pääty joelle päin.
Vanhan takan raunioissa kasvaa koivu. Vuonna 1906 Liisa sai opetustyöstä
rahapalkaa 132 markkaa, josta 84 markkaa lasten vanhemmilta.
HANNA SEPPÄLÄ TULLENERGIN KOULUSSA
"Mummat piti pikkukoulua. Liisa Tullenberg piti pikkukoulua. Väinö
siälä käyy ja mä itkin joukhon. Kerran puolipäiväs
Väinö tuli syömään ja mä taas itkin. Äitee
sanoo jottei hän enää kestä tuota parkua. ja vei
mun sinne. Mumma sanoo jotta on se paha, kun muut on jo 3 viikkoa edellä.
Kun toiset 3 viikkoa oli menny, olin ottanu muut kiinni.
Kinkerillä oltihin. Mumma sanoo jotta pitää lujaa lukia
jotta kaikki kuuloo. Siälä oli Pastori Saarinen. Minä
olin 6 täyttäny ja lasketin menemään. Äitee
oli hävenny, mutta Mumma käski.kovaa puhua.
Ei koulussa ollu välituntia, ja kun…, eihän siälä
ollu hyysikkääkään, Mäenpään riihen
kulman takana asioitiin. Kotia mentiin syämhän, lehmääkään
ei ollu. Pikkukoulus sai olla siihen asti kun kansakoulu tuli, olin
kai 2 ½ v. Kirjoja oli aappiskirja, katikismus, Aapises oli kaikki
kirjaimet, tavattiin, oli kriffelitaulu, pyhäkoulun laulukirja,
virsikirja.
Ei siellä laskemaan opetettu. .Eikö sollu niin jotta 2 mk
lukukausimaksu syksyllä, 3 mk. keväällä. Jolla oli
maitopullo, ne antoo lopun mummalle. Vehnää ei viljelty. Vanhana
Liisa-mumma joutui kunnan hoithon. On kuollut Saarensivun Vuorelassa
kunnan hoidokkina. Piiskakin sillä oli, metallia, löi pulpettiin.
5-6 lasta istui vierekkäin pulpetissa. "Voi, sinä turki
laiska" saattoi mumma sanua. Taisi olla tasan poikia ja tyttöjä.
Yksi pieni huone oli ja siinä takka. Oliskhan se ollu 8 kun aamulla
mentiin,ja neljään oltiin. Mumma kulki takana rautapiiskan
kans."
Vanhoilla päivillään Liisa oli hyvin varaton. Oppilaat
ovat kertoneet, että Liisa keräsi oppilaitten eväitten
tähteet ja pulloista maidonloput itselleen. Merikaarron kylän
pöytäkirjassa on merkintä, että syyskuussa 1906
on myönnetty kylän varoista avustusta opettaja Liisa Tullenbergin
huoneen korjaukseen tarvittava määrä. Kustannuksia näyttää
kertyneen 34 markkaa10 penniä. Heinäkuussa 1908 päätettiin
laittaa tupaan uusi muuri ja hankkia aineet kylän varoilla. Omistajan
vastuulle jätettiin muurarin palkka.
Tammikuussa 1911 johtokunta päätti vapaaehtoisesti kylän
talo talolta kerätä halkoja koulun tarpeeksi. On epävarmaa,
oliko kyseessä vielä Tullenergin koulu.
Syksyllä 1911 vuokrattiin mäkitupalainen Sanna Seppälältä
tupa koulunpitoon. Kyseessä oli ilmeisesti "Siukun Sanna",
Susanna Mikontytär Seppälä, s.1870, joka toimi palvelustehtävissä
kylällä. Tuvan paikasta ei ole varmuutta. Opetuksen aloitti
ilmeisesti Akkolan Liisa eli Liisa Mikontytär Seppälä.,
jonka opetustyö kylällä hyvin muisettiin.
TAKATIEN KOULU
Saman tien alettiin etsiä koululle tonttia. Kyläkokouksen
pöytäkirja 4.11.1911 kertoo, että alakoulu päätettiin
rakentaa ison vainion mäkeen takatien varrelle (lähelle Lehesvuon
taloa) tontille, jonka lahjoitti Mikko Hakola, ent. Seppälä,
Liisa Akkolan veli. Hakola oli vuosisadan alussa Amerikassa tienaamillaan
rahoilla rakentanut tänne perheelleen kodin. Pian hän kuitenkin
kyllääntyi asumaan takalistolla, haki Amerikasta lisää
rahaa, jolla siirsi tupansa joen varteen sitä samalla laajentaen.
Ehkä lahjoitettu tontti oli tämä Hakolan tyhjäksi
jäänyt tontti.
Samalla nimettiin toimikunta Mikko Hakola, Mikko Seppälä,
Juha Seppälä, Tuomas Parkkari, Kalle Karra ja Juha Vaali tiedustelemaan
soveliasta huonetta paikalle siirrettäväksi. Rakennuksesta
ei ole tietoa, mutta Vaalin veljekset Jussi, Eino ja Niilo ovat kertoneet,
että lattialankut saatiin tanssilavasta, joka sijaitsi Savisilla
Lahden perässä, Eskelän luona.
Koulun hankinnasta jääneen velan hoidosta keskusteltiin 4.3.1913.
Esitettiin muun muassa, että kylän yhteismaista, eli kylän
kohdalla olevista saarista, Voitilan kosken alla olevasta Haminamaasta
y. m. saadut vuokrarahat käytettäisiin velan lyhentämiseen.
Äänestyksessä 22 miestä kannatti ehdotusta, joten
se tuli päätökseksi.
Asia tuli uudelleen esiin jo viikon kuluttua. Nyt päätetiin
ottaa yhteiselle vastuulle 700 markan laina, jota lyhennettäisiin
sata markkaa vuodessa. Loppuosa velasta eli 100 mk maksettaisiin nyt
kylän varoista. Lainan korko sovittiin niiden vastuulle, jotka
olivat edellisessä kokouksessa kannattaneet velan pois maksamista.
|
|
Takatien koulu siirrettynä Piukalle
Tapani Svenssin pihapiiriin. Myöhempi lisäsiipi ei näy. |
 |
Takatien koulun opettaja Liisa Seppälä
Akkola. |
Näin syntyneessä Takatien koulussa opetti Liisa Akkola. Koulun
oppilaiden vanhemmilta perittiin maksu. Liisakin oli ajan tavan mukaan
vaatelias opettaja ja kovan kurin ihminen. Hän pani oppilaat punomaan
pajuista raipan, jolla sanaa tehostettiin.
- - - - - - - - -
KARILAN MEERI PIKKKOULUSSA
Meeri kertoi, että hän oli käynyt ensin, monen muun aikalaislapsen
tapaan, vuoden ajan pikkukoulua. Se sijaitsi Vaalista Alaiseenpäähän
johtavan Takatien varrella opettajana Liisa Akkola Tässä "flikkakoulussa"
istuttiin leveissä pulpeteissa, aina neljä oppilasta samassa.
Opetettaessa käytettiin ällästikkua, jolla osoitettiin
kirjaimia.
" Kovalla äänellä menthin porukalla tavaten niitä
kirjaamia", Meeri muisteli.
" Evääthän meillä oli joukos. Mutta ei siälä
mitään sellaasia säännöllisiä tunteja
ollut, että luethin ja olthin ja jos vessahätä tuli niin,
kysythin jos saa käyrä pihalla".
"Mä muistan, että me aina siitä Liisaaren kautta
menthin", Meeri kertoi. Koulumatkalla oli täytynyt ylittää
iso oja, johon oli laitettu kaksi lankkua sillaksi. Ylitys oli ollut
pelottava, sillä joskus lankut olivat liukkaita ja oja täynnä
vettä.
Takatien varrella oli ollut myös pieni lampi eli vähäkyröläisittän
vesipotti. " Ja siinä oli muutama tukki, siälä vesipotis,
kevättulvan aikana. Me aina sitten menimmä ja trillasimma.
Juasthin aina tukilta toiselle yli. Jalaathan siinä kastui jo aamulla
koulhun mennes, mutta ei siinä auttanu, piti trillata ku kerran
oli vettä ja oli tukkia".
Pikkukoulun jälkeen oli vuorossa alakoulu, samalla paikalla. Opettajana
toimi Laimi Vuoksela, joka piti koulua vain vuoden. Uutta olivat mm.
säännölliset oppitunnit ja välitunnit. " Se
oli säännöllisesti, että tunti tehtihin ja sitte
oli se määrätty välitunti. Ja sitte jos tarvitti
mennä veshan, niin sitte viitathin ja pyydethin, että saa
käydä ulkohuoneessa."
Alakouluun ilmoittautumispäivä oli jäänyt Meerin
mieleen. Jokaisen oli pitänyt vuorollaan sanoa nimensä, mutta
kaikki oppilaat eivät olleet osanneet kunnolla suomen kielen taitoa
tai lausua kaikkia kirjaimia.
OPPIVELVOLLISUUSKOULUN TULO
Vuonna 1921 astui sitten voimaan oppivelvollisuus ja alakoulu tuli
kuulumaan kunnan koulutoimeen. Pikkukoulun pitäminen päättyi.
Elokuussa 1921 kunnanvaltuusto esitti koulujen haltijoille kysymyksen,
voitaisiinko pikkukoulu myydä tai vuokrata alakoulun käyttöön.
Kylä ei ollut valmis välittömään myyntiin,
vaan koulua tarjottiin tulevaksi vuodeksi vuokralle sadan markan vuokrasta
tai opettajan asuntona 200 mk vuodelta.
Kunnan alakoulua pidettiin lukuvuosina 1921-22 ja 1922-23 tässä
kylän pikkukoulussa. Elokuussa 1923 kyläkokous päätti
jälkikäteen vaatia kunnalta vuokraa 100 mk mainituilta vuosilta
ja 200 mk tulevilta vuosilta, jos huonetta vielä kouluna käytetään.
Rakennukselle ei ollut jatkossa koulukäyttöä. Se myytiin
Kustaa Svenssille 17 joulukuuta 1924 hintaan 3500 markkaa, jotka rahat
päätettiin laittaa Merikaarron kiintonaisen sillan (Yläpään
riippusillan) pohjarahastoon. Rakennus on edelleen pystyssä lisäsiivellä
varustettuna Piukalla Tapani Svenssin pihapiirissä.
|
|
Tämä talo ostettiin kauppiaanleski Gustaava
Malanderilta n. 1890. Siihen lisättiin keskelle luokkahuone
ja eteinen ja sodan jälkeen vielä luokkahuone yläkertaan. |
MERIKAARRON ALKUOPETTAJIA
Jaakko Iisakinpoika Myntti, 6.7.1835 - 20.1.1927, aliupseeri, hoiti
2 vuotta vääpelin viirkaa, talollinen Järvenkylässä,
alkuopettaja pitäjän alapäässä ja Mullolassa.
Opetti vielä 80 vuotta täytettyään. Sai hyvät
arvostelut esimiehiltään armeijassa, koulun johtokunnalta
ja lasten vanhemmilta.
Jaakon isä Iisakki Iisakinpoika Tomtti, Myntti, 19.9.1812 -
Jaakon äiti Anna-Liisa Jaakontytär Myntti, 24.6.1812 -14.4.1891
Liisa Tuomaantytär Alm, Sundell, Tullenberg, s. 24.3.1838 tai
24.7.1838.
Liisan isä Tuomas Israelinpoika Alm, 18.5.1804 -
Liisan äiti Maria Heikintytär Trofast, Saarenpää
20.10.1807 -
Juha Antinpoika Störvi, 15.7.1806 -
Juhan isä Antti Juhanpoika Hannuksela Störvi, 13.1.1771 -
Juhan äiti Maria Jaakontytär Myntti, 13.12.1778 -
Juha Matinpoika Störvi, (Kittilän Janne) s, 9.2.1851-
Juhan isä Matti Jaakonpoika Störvi, s. 7.6.1811.
Juhan äiti Maria Antintytär Hannuksela Störvi, s. 23.7.1813.
Liisa Mikontytär Seppälä Akkola. s.13.11.1872 - 5.8.1853
Liisan isä Mikko Tuomaanpoika Seppälä, 26.4.1841. - 4.7.1888.
Liisan äiti Susanna Israelintytär Maanmies, 11.9.1840 - 22.4.1913.
Lähteet:
Karttunen: Vähänkyrön koulut,
Verho: Koulumatrikkeli,
Merikaarron kylän pöytäkirjat,
Vähänkyrön kirkonarkisto.
Seinäjoen kirjasto, Tuomaalan arkisto, kansanperinnettä Vähäkyröstä
Tietoja keränneet erityisesti Risto Kiviranta, Pekka Mäenpää
ja PK.
|
