Vaasalainen kauppaneuvos Aabraham Falander (1746-1815) myöhemmin aateloituna Wasastjerna perusti paikalle sahan v. 1783 ja rakennutti nykyisen päärakennuksen 1800-luvun vaihteessa. Rakennusvuodesta ei ole aivan tarkkaa tietoa. Eri lähteiden perusteella sen rakennusajankohta voidaan kuitenkin sanoa olleen vuosien 1799-1804 väillä.

Aabraham Falander aateloitiin Ruotsin kuninkaan toimesta Suomen sodan aikana 1808 Wasastjernaksi. Hän oli syntynyt Kokkolassa 2. joulukuuta 1746. Isä oli kauppias ja raatimies Jakob Falander ja äiti Sofia Freitag. Aabraham Falander kävi triviaalikoulun Oulussa ja tuli ylioppilaaksi Turussa vuonna 1761, siis 15-vuotiaana. Tämän jälkeen ryhtyi nuori ylioppilas purjehtimaan meriä, oleskeli jonkun aikaa Tukholmassa ja valmentautui näin käytännön tietä liikealalle. Isän kuoltua jo vuonna 1768 Aabraham Falander muutti takaisin Kokkolaan johtamaan perheen laajentunutta liiketoimintaa.

Muutto Vaasaan tapahtui 1774. Vaasassa tuli Aabraham Falanderista suurliikemies ja tehtailija. Itse kaupungissa, nykyisessä Vanhassa Vaasassa, hän omisti mm. kauppahuoneen ja tupakkakehräämön. Satamassa hänen laivojaan lähti ja saapui viikottain yli Itämeren kauppapiirin. Porvarioikeudet Falander sai vuonna 1776. Kolmilla valtiopäivillä 1789, 1792 ja 1800 hän edusti porvarisäätyä. Vuonna 1802 hänelle myönnettiin kauppaneuvoksen arvo.

Poliittisesti tuona kustavilaisena aikana Aabraham Falander edusti kuningasmielisiä. Kouriintuntuvimmin hänen periaattellisuutensa ja rohkeutensa tuli esiin Suomen sodan aikana, kun venäläiset vaativat muiden mukaan Falanderilta uskollisuudenvalaa. Siitä hän jyrkästi kieltäytyi. Vain piispa Jaakko Tengströmin väliintulo pelasti Falanderin hengen. Hänet karkotettiin Ruotsiin, jossa Falander palkittiin sitten tuolla aiemmin mainitulla aateliarvolla ja -nimellä. Vuonna 1810 palasi Aabraham Falander, nyt Wasastjernana kotikaupunkiinsa, Vaasaan.

 

© 2004 Kolkkila